Reviews - My Brilliant Friend

15.5k reviews for:

Päätin viimein tarttua mysteerikirjailija Elena Ferranten Napoli-sarjaan. Odotin geneeristä romanttista hömppää Napolin auringon alla ja ilokseni voin todeta, että tarina on kaukana ennakko-odotuksistani. Helpon ja romanttisen Italia-romaanin sijaan tämä on väkivallan kyllästämä kuvaus sosioekonomisesti jakautuneesta Italiasta 50-60-luvuilla. Teos vaikuttaa omaelämäkertaiselta, mutta tätä on vaikea todistaa, koska kirjailijan todellinen identiteetti on pysynyt salassa. Tällä kertaa en suoraan vielä tiedä, montako tähteä teos ansaitsee. Puen ensin ajatukseni sanoiksi ja päätän arvion lopuksi.

Ensin tiivistys, mistä teoksessa on kyse: Aluksi nykyajassa Elena saa puhelun, jossa kerrotaan, että hänen pitkäaikainen ystävänsä Lila on kadonnut. Tämän vuoksi Elena alkaa kirjoittaa ylös kaiken, mitä ystävästään muistaa. Muistelut alkavat lapsuudesta, siitä kuinka heistä tuli ystäviä sodan jälkeisessä Napolissa. Ystävyyttä ja sen eri vaihteita, kuten alati jatkuvaa kilpailua, kuvataan läpi teoksen. Ystävyyden lisäksi pääosassa on luokkayhteiskunnan kuvaus ja etenkin alempien luokkien syrjäytyminen muusta yhteiskunnasta: erimielisyydet ratkaistaan väkivallalla, koulutusmahdollisuuksista ei olla tietoisia ja koulutus ylipäätään nähdään rahan tuhlauksena.

Sitten kritiikki. Tarinan rakenne tuntuu epätasapainoiselta, koska nykyaikaan ei koskaan palata alun asetelman jälkeen. En tiedä, palataanko tähän sarjan jatko-osissa, mutta itsenäisenä teoksena minua jäi häiritsemään, ettei lankoja punottu yhteen edes cliffhangeriin. Alun lisäksi lapsuuden kuvaus oli minusta kirjan mielenkiintoisinta antia, joten kirjan kiinnostavuus laski hitaasti loppua kohti ystävysten kasvettua aikuisuuden kynnykselle. Kenties teoksen funktio on rakentaa pohja tuleville osille, sillä itsenäisenä teoksena tämä ei ollut kovinkaan juonellinen, vaan pikemminkin tutustuminen hahmoihin ja miljööseen.

Kaikesta huolimatta pidin teoksesta. Kerran aloitettuani maailma tempaisi minut mukaansa ja luin kirjan pitäen vain ruokatauon noin puolivälissä. Tämä oli loistava kirja luettavaksi vapaana lauanataina, koska teksti oli helppoa (huom. helppoa, ei kuitenkaan kovin kevyttä). Suurien juonenkaarten sijaan teos oli läpikotaisin yksityiskohtaista ja tarkkanäköistä kuvausta koukeroisista ihmissuhteista, pelosta ja luokkayhteiskunnasta. Ihmissuhteiden viidakko oli välillä hankalasti hahmotettavissa, minkä vuoksi annan plussaa alkuun kootusta henkilöluettelosta. Koin lukiessani päähenkilöihin paljon samaistumista, mikä lisäsi lukunautintoa. Elenan suorittamiskeskeiyys ja kamppailu itsensä hyväksymisen ja oman paikkansa löytämisen kanssa kanssa sekä Lilan suora ja häpeilemätön tapa kohdata maailma ja todellisuudesta irtautumisen kokemukset tulivat iholle.

Haluan korostaa, että ystävyyssuhde päähenkilöiden välillä ei ole välttämättä kovin hattarainen ihmissuhde. Ystävyyttä varjostaa alituinen kilpailu paremmuudesta ja juonittelu toisen selän takana. Tästä huolimatta ystävykset ovat toistensa tukena, kun sitä eniten tarvitsevat. Näkisinkin, että osa tarinan viehätysvoimasta piilee tässä ristiriitaisessa dynamiikassa, joka loppujen lopuksi on varsin tunnistettava ainakin lasten maailmasta.

Antaisin tälle 3,5 tähteä, jotka nyt pyöristän ylös siitä syystä, että harvan teoksen jaksaa lukea yhdeltä istumalta. Tässä oli jotain selittämätöntä vetovoimaa, minkä vuoksi antamani tähdet ovat anteliaita kirjallisiin/taiteellisiin ansioihin nähden. Aion ehdottomasti lukea koko sarjan toiveikkaana siitä, että juonta aletaan niputtaa jossain vaiheessa myös alussa vilahtaneeseen nykyhetkeen.