Scan barcode
A review by msaari
Daniel Stein by Ljudmila Ulitskaja, Lyudmila Ulitskaya
4.0
Kirjan nimihenkilö Daniel Stein on puolanjuutalainen, joka pelastuu toisen maailmansodan aikana niukasti teloitukselta. Natsit luulevat häntä etnisesti puolalaiseksi ja hänet värvätään Gestapon tulkiksi. Tulkkina hänen onnistuu suojella juutalaisia joukkotuholta. Lopulta Stein pakenee ja löytää turvan katolisesta uskosta. Sodan jälkeen hänestä tulee pappi, hän liittyy karmeliittaveljeskuntaan ja emigroituu Israeliin, jossa hänellä on edessään pitkä ura melkoisen radikaalina ja kapinallisena katolisena pappina.
Tämä on melkoisen uskomaton elämäntarina juutalaismiehelle, melkein liian uskomaton ollakseen vain fiktiota. Teos perustuukin tosielämään, Oswald Rufeisenin elämään, jonka pohjalta Ljudmila Ulitskaja on oman Daniel Steininsa rakennellut. Tarina on kiehtova ja herättää monenlaisia kysymyksiä uskonnosta ja identiteetistä. Onko juutalainen juutalainen, jos hän on myös kristitty? Täytyy myöntää, etten ollut ajatellut juutalaisten kristittyjen asemaa aikaisemmin, vaikka olinkin toki tietoinen juutalaisuuden monimuotoisesta luonteesta toisaalta uskonnollisena, toisaalta etnisenä identiteettinä, jotka kietoutuvat tietysti eritoten Israelissa vahvasti yhteen.
Ei siis ole Daniel Steinin elämä helppoa. Juutalaisena Puolassa ja Valko-Venäjällä sodan aikaan henki ei ole kovin kallis; radikaalina katolisena pappina Israelissa hengenlähtö ei ole lähellä, mutta elämässä riittää muuten vaikeuksia. Ulitskaja kertoo Steinin tarinaa pala kerrallaan erilaisten dokumenttien kautta. On päiväkirjamerkintöjä, kirjeitä, virallisia asiakirjoja, ilmiantoja, postikortteja... monenlaista ja moniäänistä tavaraa, eikä itse Daniel ole äänessä kuin pienessä osassa näitä. Isoon osaan nousee esimerkiksi saksalaisneito Hilda Engel, joka muuttaa Israeliin ja ryhtyy puoliväkisin Danielin avustajaksi ja nousee sitten vuosikymmenten myötä korvaamattomaan asemaan.
Stein on humaanisuuden, suvaitsevaisuuden ja lähimmäisenrakkauden ääni ja ääni sellaiselle kristinuskolle, jonka nimissä ei vainota juutalaisia tai katsota joukkotuhoa vierestä. Kirja hakee ymmärrystä ja yhteyttä eri uskontokuntien välille – ei mikään helppo tehtävä. Ulitskaja ei ole arastellut aiheenvalinnan kanssa, vaikka muutamassa välihuomautuksessaan tuntuukin epäilevän koko projektin järkevyyttä. Ei tässä varmasti mitään järkeä ollutkaan, mutta jo vain on hieno ja onnistunut lopputulos!
Tämä on melkoisen uskomaton elämäntarina juutalaismiehelle, melkein liian uskomaton ollakseen vain fiktiota. Teos perustuukin tosielämään, Oswald Rufeisenin elämään, jonka pohjalta Ljudmila Ulitskaja on oman Daniel Steininsa rakennellut. Tarina on kiehtova ja herättää monenlaisia kysymyksiä uskonnosta ja identiteetistä. Onko juutalainen juutalainen, jos hän on myös kristitty? Täytyy myöntää, etten ollut ajatellut juutalaisten kristittyjen asemaa aikaisemmin, vaikka olinkin toki tietoinen juutalaisuuden monimuotoisesta luonteesta toisaalta uskonnollisena, toisaalta etnisenä identiteettinä, jotka kietoutuvat tietysti eritoten Israelissa vahvasti yhteen.
Ei siis ole Daniel Steinin elämä helppoa. Juutalaisena Puolassa ja Valko-Venäjällä sodan aikaan henki ei ole kovin kallis; radikaalina katolisena pappina Israelissa hengenlähtö ei ole lähellä, mutta elämässä riittää muuten vaikeuksia. Ulitskaja kertoo Steinin tarinaa pala kerrallaan erilaisten dokumenttien kautta. On päiväkirjamerkintöjä, kirjeitä, virallisia asiakirjoja, ilmiantoja, postikortteja... monenlaista ja moniäänistä tavaraa, eikä itse Daniel ole äänessä kuin pienessä osassa näitä. Isoon osaan nousee esimerkiksi saksalaisneito Hilda Engel, joka muuttaa Israeliin ja ryhtyy puoliväkisin Danielin avustajaksi ja nousee sitten vuosikymmenten myötä korvaamattomaan asemaan.
Stein on humaanisuuden, suvaitsevaisuuden ja lähimmäisenrakkauden ääni ja ääni sellaiselle kristinuskolle, jonka nimissä ei vainota juutalaisia tai katsota joukkotuhoa vierestä. Kirja hakee ymmärrystä ja yhteyttä eri uskontokuntien välille – ei mikään helppo tehtävä. Ulitskaja ei ole arastellut aiheenvalinnan kanssa, vaikka muutamassa välihuomautuksessaan tuntuukin epäilevän koko projektin järkevyyttä. Ei tässä varmasti mitään järkeä ollutkaan, mutta jo vain on hieno ja onnistunut lopputulos!