A review by ssjavu
36 uurnaa by Sirpa Kähkönen

5.0

Kähkönen kirjoittaa äitinsä kuoleman jälkeen äidistä, isovanhemmistaan ja isotädistä, enoista sekä itsestään. Päästääkseen äidin lähtemään toiselle puolelle ja päästäkseen irti kaikkein tuskallisimmasta muistoistaan, ehkä, tai ainakin muistojen liiasta painosta. Samojen ihmisten elämän hän on kirjoittanut jo aiemmin sekä fiktiona että tietokirjana. Olen rakastanut kaikkia, ja kyllä, tämä kirja kannatti kirjoittaa myös lukijoille. Kyse on koko 1900-luvun painosta, kuten Kähkönen kirjoittaa. Tunnen ja tunnistan sen myös itsestäni, vaikka tarinat poikkeavat.