Scan barcode
A review by katrinkirjat
Bolla by Pajtim Statovci
dark
emotional
sad
fast-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Loveable characters? No
4.5
Bolla oli juuri niin hyvä ja taidokas, kuin odotinkin. Olen lukenut kirjailijalta aiemmin Tiranan sydän, josta pidin kovasti ja jonka perusteella osasin odottaa hienoa teosta.
Bolla on tarina sodasta, kaiken menettämisestä, väkivallasta, eriarvoisuudesta ja rakkaudesta. Arsim on nuori ja vasta naimisiin mennyt, kun hän tapaa Milošin, lääkäriksi opiskelevan miehen, serbin. Arsim on albaani. Sodassa he olisivat vihollisia, mutta sodan kynnyksellä miesten välille kehkeytyy kiihkeä suhde. Suhde, joka täytyy monestakin syystä pitää vain salaisuutena.
Tarina on raju ja synkkä, valonpilkahduksia ei hirveästi ole. Tarinassa on kauniita hetkiä ja herkkyyttä, mutta pääasiassa se on hyvin raadollinen. Kaikenlainen elämä voi jatkua, joskus kaiken hirveänkin jälkeen, mutta millaisena?
Kirjassa on murskattuja unelmia ja ihmismieliä, oman elämänsä vankilassa olevia ja vankilaan teljettyjä. Epätasa-arvon ja elämän erilaisuuden alleviivaaminen erilaisten vankiloiden kautta oli kiinnostavaa, terävää ja oivaltavaa.
Pidin kirjasta paljon. Se on vaikuttava ja vakuuttava, ja jälleen osoitus kirjailijan taidoista. Ehdottomasti haluan lukea myös Kissani Jugoslavian. Pienenä muttana kuitenkin se, että ehkä tarina oli jopa yllätyksettömän hieno. Se tuntui niin harkitun vakaalta, että melkein olisin kaivannut jonkun särön kokonaisuutta häiritsemään.
Mutta pidin ja suosittelen niin tätä, kuin Tiranan sydäntäkin.
Bolla on tarina sodasta, kaiken menettämisestä, väkivallasta, eriarvoisuudesta ja rakkaudesta. Arsim on nuori ja vasta naimisiin mennyt, kun hän tapaa Milošin, lääkäriksi opiskelevan miehen, serbin. Arsim on albaani. Sodassa he olisivat vihollisia, mutta sodan kynnyksellä miesten välille kehkeytyy kiihkeä suhde. Suhde, joka täytyy monestakin syystä pitää vain salaisuutena.
Tarina on raju ja synkkä, valonpilkahduksia ei hirveästi ole. Tarinassa on kauniita hetkiä ja herkkyyttä, mutta pääasiassa se on hyvin raadollinen. Kaikenlainen elämä voi jatkua, joskus kaiken hirveänkin jälkeen, mutta millaisena?
Kirjassa on murskattuja unelmia ja ihmismieliä, oman elämänsä vankilassa olevia ja vankilaan teljettyjä. Epätasa-arvon ja elämän erilaisuuden alleviivaaminen erilaisten vankiloiden kautta oli kiinnostavaa, terävää ja oivaltavaa.
Pidin kirjasta paljon. Se on vaikuttava ja vakuuttava, ja jälleen osoitus kirjailijan taidoista. Ehdottomasti haluan lukea myös Kissani Jugoslavian. Pienenä muttana kuitenkin se, että ehkä tarina oli jopa yllätyksettömän hieno. Se tuntui niin harkitun vakaalta, että melkein olisin kaivannut jonkun särön kokonaisuutta häiritsemään.
Mutta pidin ja suosittelen niin tätä, kuin Tiranan sydäntäkin.