You need to sign in or sign up before continuing.
Take a photo of a barcode or cover
katrinkirjat 's review for:
Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta
by Elise Gravel
Työkirja, luettu etäpäivänä.
Olen menossa pitämään kirjaesittelyä hauskoista kirjoista 3.-4. luokkalaisille ja siksi täytyy nyt tutustua hauskoihin kirjoihin. Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta on tämän vuoden puolella julkaistu, joten otin sen lukuun ajatuksella, ettei lapset ehkä ole vielä tätä lukeneet.
Kirjan päähenkilö Olga kokee olevansa hieman erilainen ja hyljeksitty. Hän ei pidä ihmisistä, mutta rakastaa eläimiä. Hän haluaa isona olla eläintieteilijä. Sitten hän löytää sateenkaarikakkaa ja oudon olion, jota hän ei tunnista. Hän yrittää selvittää mikä olio on ja pitää siitä havaintoäiväkirjaa. Päiväkirjaan hän havannoi elämää ympärillään muutenkin. Kirja sisältää siis hauskahkoja huomioita maailmasta.
Kirja pelaa aika paljon pissa-, kakka-, ja pieruhuumorilla. Tiedän, että joihinkin lapsiin se uppoaa, mutta itse olisin varmaan pyöritellyt silmiäni, ellen olisi nyt lukenut niin paljon vastaavia, että olen turtunut. Ei siis mitään laatuhuumoria, mutta lapsiin uppoavaa.
Minua häiritsi kirjassa se, miten osa tieteellisistä kokeista tarkoitti esim. eläinten pukemista ihmisten vaatteisiin ja miten otuksen kynnet lakattiin. Toivottavasti kirja ei inspiroi lapsia kokeilemaan samaa... Lisäksi en ikinä tule tajuamaan tätä ristiriitaa, että eläimiä rakastavassakin kirjassa silti voidaan pitää eläimiä ruokana (joojoo, vegaanilukijan ongelmat). Lisäksi yksi kirjan vitseistä perustuu otuksen sukupuoleen, huoh.
Kirja ei omaan makuuni ollut mitenkään erityisen hauska ja siinä tosiaan on ongelmansa. En tätä aio vinkata, mutta otan mukaan yhdeksi humorististen kirjojen esittelyyn.
Seuraavaksi toivon löytäväni jonkun laadukkaan, hauskan lastenkirjan. Saa suositella!
Olen menossa pitämään kirjaesittelyä hauskoista kirjoista 3.-4. luokkalaisille ja siksi täytyy nyt tutustua hauskoihin kirjoihin. Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta on tämän vuoden puolella julkaistu, joten otin sen lukuun ajatuksella, ettei lapset ehkä ole vielä tätä lukeneet.
Kirjan päähenkilö Olga kokee olevansa hieman erilainen ja hyljeksitty. Hän ei pidä ihmisistä, mutta rakastaa eläimiä. Hän haluaa isona olla eläintieteilijä. Sitten hän löytää sateenkaarikakkaa ja oudon olion, jota hän ei tunnista. Hän yrittää selvittää mikä olio on ja pitää siitä havaintoäiväkirjaa. Päiväkirjaan hän havannoi elämää ympärillään muutenkin. Kirja sisältää siis hauskahkoja huomioita maailmasta.
Kirja pelaa aika paljon pissa-, kakka-, ja pieruhuumorilla. Tiedän, että joihinkin lapsiin se uppoaa, mutta itse olisin varmaan pyöritellyt silmiäni, ellen olisi nyt lukenut niin paljon vastaavia, että olen turtunut. Ei siis mitään laatuhuumoria, mutta lapsiin uppoavaa.
Minua häiritsi kirjassa se, miten osa tieteellisistä kokeista tarkoitti esim. eläinten pukemista ihmisten vaatteisiin ja miten otuksen kynnet lakattiin. Toivottavasti kirja ei inspiroi lapsia kokeilemaan samaa... Lisäksi en ikinä tule tajuamaan tätä ristiriitaa, että eläimiä rakastavassakin kirjassa silti voidaan pitää eläimiä ruokana (joojoo, vegaanilukijan ongelmat). Lisäksi yksi kirjan vitseistä perustuu otuksen sukupuoleen, huoh.
Kirja ei omaan makuuni ollut mitenkään erityisen hauska ja siinä tosiaan on ongelmansa. En tätä aio vinkata, mutta otan mukaan yhdeksi humorististen kirjojen esittelyyn.
Seuraavaksi toivon löytäväni jonkun laadukkaan, hauskan lastenkirjan. Saa suositella!