Take a photo of a barcode or cover
A review by katrinkirjat
Ennen kuin tulee pimeää by Elina Backman
dark
mysterious
tense
fast-paced
3.5
En ole ikinä kuunnellut yhtä vauhdilla äänikirjaa (okei, olen kipeä, jolla on osansa asiassa), mutta oli pakko saada tietää mitä täällä tapahtuu! Olipas siis hyvä jännite ja koukku, täydellinen pikkupaikkakunnan tunnelma kaikkine hyypiöineen. Ja sanon tämän rakkaudella, olenhan itsekin alunperin kotoisin alle 2000 asukkaan kunnasta, jota tosin ei enää kuntaliitosten myötä ole olemassakaan.
Kun kuningas kuolee sarjan kolmas ja mielestäni paras osa. Ensimmäiset kaksi olivat olleet minusta ihan ok, mutta vähän kuitenkin kömpelöitä. Erityisesti toinen osa oli jotenkin vähän hankala, epäuskottava ja en oikein lämmennyt sille. Nyt tuntui, että tähän oli onnistuttu nappaamaan sekä oikea tunnelma, että uskottava tarina, joka kantoi loppuun asti. Tämä oli hioutunut versio kahdesta ensimmäisestä osasta. Tykkäsin siis. Ja se on aika paljon, kun yleensä luen dekkareita ja totean niiden jälkeen, että olipa se hukkaan heitettyä aikaa.
Tässä oli pari sellaista asiaa, joita tosin jäin vähän miettimään siitä näkökulmasta, miten eri ihmisryhmiä tuodaan esiin. Ja pari kohtaa, joissa vähän irvistin, koska hetken tuntui, että nyt mennään metsään, eikä hyvällä tavalla. Mutta mielestäni nämä asiat eivät jääneet ainakaan minun tutkaani lukijana niin, että niitä ei olisi selätetty ihan kunnialla tai että ne olisivat jääneet liiaksi vaivaamaan. Joku pohjoisessa asuva toki saattaa olla eri mieltä. Tai joku podcastaaja...
Aion lukea jatkoakin. Tai varmaan kuunnella. Nämä ovat olleet kivoja kuunnella ja pelkään, että ilman Sanna Majuria tekstistä puuttuu se jokin, jonka vuoksi haluan niiden ääreen palata.
Kun kuningas kuolee sarjan kolmas ja mielestäni paras osa. Ensimmäiset kaksi olivat olleet minusta ihan ok, mutta vähän kuitenkin kömpelöitä. Erityisesti toinen osa oli jotenkin vähän hankala, epäuskottava ja en oikein lämmennyt sille. Nyt tuntui, että tähän oli onnistuttu nappaamaan sekä oikea tunnelma, että uskottava tarina, joka kantoi loppuun asti. Tämä oli hioutunut versio kahdesta ensimmäisestä osasta. Tykkäsin siis. Ja se on aika paljon, kun yleensä luen dekkareita ja totean niiden jälkeen, että olipa se hukkaan heitettyä aikaa.
Tässä oli pari sellaista asiaa, joita tosin jäin vähän miettimään siitä näkökulmasta, miten eri ihmisryhmiä tuodaan esiin. Ja pari kohtaa, joissa vähän irvistin, koska hetken tuntui, että nyt mennään metsään, eikä hyvällä tavalla. Mutta mielestäni nämä asiat eivät jääneet ainakaan minun tutkaani lukijana niin, että niitä ei olisi selätetty ihan kunnialla tai että ne olisivat jääneet liiaksi vaivaamaan. Joku pohjoisessa asuva toki saattaa olla eri mieltä. Tai joku podcastaaja...
Aion lukea jatkoakin. Tai varmaan kuunnella. Nämä ovat olleet kivoja kuunnella ja pelkään, että ilman Sanna Majuria tekstistä puuttuu se jokin, jonka vuoksi haluan niiden ääreen palata.