Scan barcode
A review by katrinkirjat
Minä, et sinä: Me Too ja valtavirtafeminismin ongelmat by Alison Phipps
challenging
informative
reflective
slow-paced
4.0
Alison Phippsin teos on kiinnostava katsaus ja kritiikki, joka koskee valkoista valtavirtafeminismiä. Phipps nostaa esiin ongelmia, joita liittyy feminismiin, josta puuttuu intersektionaalisuus. Valkoisen valtavirtafeminismin keskiössä on valkoisen naisen puolustus ja pelastaminen, mikä johtaa samalla muiden ihmisten, yleensä rodullistettujen naisten, transnaisten ja seksityöläisten, sortoon.
Kirja pureutuu erityisesti Me toohon ja seksuaaliseen väkivaltaan ja vallankäyttöön. Phipps kritisoi tapaa, jossa kaadetaan yksittäisiä tunnettuna miehiä sen sijaan, että purettaisiin koko sortava ja ongelmallinen rakenne. Sortavien rakenteiden aiheuttamiin ongelmiin ei ole olemassa muita ratkaisuja, kuin sen rakenteen purkaminen.
Tähän kohtaan haluan jakaa Sara Salosen twiitin: "Jos todella on olemassa miehiä, jotka ovat valmiita muuttamaan sukupuolimerkintäänsä häiritäkseen naisia, niin ei ongelma ole translaissa vaan miehissä."
Phipps viittaa kirjassaan moneen oikean elämän henkilöön, tapaukseen, tapahtumaan, järjestöön jne. Kirjan voi lukea ilman, että näistä on taustatietoa, mutta itselläni oli alkuun tarve hirveästi ottaa selvää. Se teki lukemisesta hyvin hidasta, mutta toki myös antoisaa. Loppua kohden luovuin jatkuvasta tiedonhausta, jotta sain kirjan luettua loppuun.
Kirja on teoreettinen ja akateeminen, joten sen lukemista ja ymmärtämistä tukee, jos lukijalla on käsitys erilaisista feministisistä teorioista ja hallussaan tähän liittyvää termistöä. Itse koin kirjan aukeavan paremmin, kun ymmärtää myös mitä tarkoittaa intersektionaalinen ja musta feminismi. En suosittele tätä ensimmäiseksi feministiseksi teokseksi kenellekään.
Pidin kirjasta, mutta jäin kuitenkin kaipaamaan ongelmien esiin nostamisen lisäksi ratkaisuja asioihin (näitä esitellään lyhyesti vasta kirjan lopussa). Lukiessa heräsi myös kysymyksiä, joihin kirja ei vastannut. Koin myös hämmennystä, kun kirjailija puhuu feministeistä, jotka ovat transfobisia ja/tai rasisteja. Ymmärrän, että historiallisessa kontekstissa feminismin eri aalloissa on vivahteita ja ymmärrän, että on olemassa ihmisiä, jotka väittävät olevansa feministejä, mutta ovat silti syrjiviä tiettyjä vähemmistöjä kohtaan. Oma fenimismini ei kuitenkaan tunnista feministiksi ihmistä, joka syrjii mitään vähemmistöjä.
Kirja pureutuu erityisesti Me toohon ja seksuaaliseen väkivaltaan ja vallankäyttöön. Phipps kritisoi tapaa, jossa kaadetaan yksittäisiä tunnettuna miehiä sen sijaan, että purettaisiin koko sortava ja ongelmallinen rakenne. Sortavien rakenteiden aiheuttamiin ongelmiin ei ole olemassa muita ratkaisuja, kuin sen rakenteen purkaminen.
Tähän kohtaan haluan jakaa Sara Salosen twiitin: "Jos todella on olemassa miehiä, jotka ovat valmiita muuttamaan sukupuolimerkintäänsä häiritäkseen naisia, niin ei ongelma ole translaissa vaan miehissä."
Phipps viittaa kirjassaan moneen oikean elämän henkilöön, tapaukseen, tapahtumaan, järjestöön jne. Kirjan voi lukea ilman, että näistä on taustatietoa, mutta itselläni oli alkuun tarve hirveästi ottaa selvää. Se teki lukemisesta hyvin hidasta, mutta toki myös antoisaa. Loppua kohden luovuin jatkuvasta tiedonhausta, jotta sain kirjan luettua loppuun.
Kirja on teoreettinen ja akateeminen, joten sen lukemista ja ymmärtämistä tukee, jos lukijalla on käsitys erilaisista feministisistä teorioista ja hallussaan tähän liittyvää termistöä. Itse koin kirjan aukeavan paremmin, kun ymmärtää myös mitä tarkoittaa intersektionaalinen ja musta feminismi. En suosittele tätä ensimmäiseksi feministiseksi teokseksi kenellekään.
Pidin kirjasta, mutta jäin kuitenkin kaipaamaan ongelmien esiin nostamisen lisäksi ratkaisuja asioihin (näitä esitellään lyhyesti vasta kirjan lopussa). Lukiessa heräsi myös kysymyksiä, joihin kirja ei vastannut. Koin myös hämmennystä, kun kirjailija puhuu feministeistä, jotka ovat transfobisia ja/tai rasisteja. Ymmärrän, että historiallisessa kontekstissa feminismin eri aalloissa on vivahteita ja ymmärrän, että on olemassa ihmisiä, jotka väittävät olevansa feministejä, mutta ovat silti syrjiviä tiettyjä vähemmistöjä kohtaan. Oma fenimismini ei kuitenkaan tunnista feministiksi ihmistä, joka syrjii mitään vähemmistöjä.
Content Warnings
Moderate: Racism, Sexual violence, and Transphobia