A review by ilonasuntila
Aistienvartija by Elina Rouhiainen

adventurous medium-paced

• Plot- or character-driven? A mix
• Strong character development? Yes
• Loveable characters? It's complicated
• Diverse cast of characters? Yes
• Flaws of characters a main focus? No

3.25

Luin Väki-sarjan ensimmäisen osan vuoden 2021 alkupuolella ja aloitin Aistienvartijan vähän sen jälkeen. Lukeminen ei kuitenkaan vienyt mukanaan ja alkoi tuntua niin vahvasti pakkopullalta (Kiurun ensimmäisestä näkökulmasta eteenpäin), että jätin sen pitkäksi aikaa tauolle. 

Kiuru on yksi päähenkilöistä mutta tuntuu sieluttomalta sivustaseuraajalta ja selostajalta kaikelle. Hän vajoaa niin syvälle "not like other girls" -kategoriaan, että se on melkein sietämätöntä. Mieleen ei tule yhtään mielenkiinnon kohdetta tai tavoitetta, joka hänellä on juonen pakotteiden tai suhteiden ulkopuolella. Hän kasvaa jonkin verran toisen kirjan aikana, mikä saattaa olla hänen koko tarkoituksensa, mutta on hän silti ärsyttävä.

Kun luin Muistojenlukijaa, Dai oli Bollywoodin ohella lempihahmoni. Voi olla, että olen vain kasvanut kohdeyleisön ulkopuolelle viimeisen kahden vuoden aikana, mutta Aistienvartijassa hän tuntui kliseiseltä ja tylsänpuoleiselta. Hän tuntui olevan siellä enimmäkseen draaman ja Kiurun vuoksi, mutta sai kuitenkin muutamia kohtauksia itselleen.

Bollywood on varmasti koko sarjan parhaiten kirjoitettu ja luonteikkain päähenkilö. Hän puolustaa omia arvojaan ja mielipiteitään, ja hänen kokemuksensa eivät tunnu täysin ulkopuolisen saarnalta. Hänellä tuntuu olevan oma elämä ennen juonta sekä sitä ennen, minkä lisäksi hän kehittyy ja kokee paljon kirjan aikana. Ilman häntä en varmasti olisi jaksanut lukea koko kirjaa loppuun.

Myös Nelu, Samuel, pahikset ja muuttavat suhteellisen mielenkiintoiset, uudet sivuhenkilöt saavat uutta syvyyttä. Ei siis mitään ennennäkemätöntä, mutta ei myöskään missään määrin huonoa.

Mitä itse tekstiin tulee, se oli mielestäni pääosin keskinkertaista. Välillä olisin toivonut, että kirjoitus olisi selkeämmin kirja- tai puhekieltä ja kuvaukset elävämpiä, mutta toisaalta lukeminen ei tuntunut kertaakaan kivuliaalta esim. huonon kielopin tai liian tönkköjen lauseiden takia. Juoni tuntui valitettavasti huipentuvan jotenkin myöhään, ja alkupuolelta puuttuu tietty tavoitteellisuus ja toiminnallisuus, joita olisin toivonut enemmän. Loppu ei tunnu jatkamiseen kannustavalta cliffhangerilta vaan kesken jääneeltä toimintakohtaukselta.

+Plussaa erittäin nätistä kannesta, erilaisista henkilöhahmoista ja yhteiskuntakritiiksitä!