Scan barcode
A review by viljaneito
Troijan laulu by Colleen McCullough
3.0
Todella kiinnostava kirja! Antiikki-huumassani päädyin lukemaan tämän heti Akhilleen laulun jälkeen, mikä ei ehkä ollut Troijan laululle edullisin vaihtoehto. Päädyin jatkuvasti vertailemaan kirjoja keskenään ja vaikka teokset ovat keskenään todella erilaisia, eikä niitä varsinaisesti voi asettaa paremmuusjärjestykseen, Akhilleen laulu iski enemmän tunteisiin. Siinä missä edellä mainittu on katsaus Akhilleen ja Patrokleen rakkaustarinaan, Troijan laulu käsittelee kokonaisvaltaisemmin koko Troijan sotaa monesta näkökulmasta. Kirja todella maalasi Troijan sodan silmieni eteen ja nautin paljon siitä, miten tapahtumia tarkasteltiin monesta näkökulmasta. Troijan laulu jäi kuitenkin vähän etäiseksi, vaikka siitä kovasti pidinkin.
Lempihenkilöni oli ehdottomasti Odysseus, sillä oi älykkäille henkilöille. Ah, sillä kaverilla leikkasi. Myös Helenan luvuista nautin, sillä vaikka kyseessä on käsittämättömän itsekäs ja raivostuttava nainen, olivat hänen lukunsa juuri siksi niin tavattoman mielenkiintoisia. Akhilleesta en paljoa perustanut, varmaan siksi, että Akhilleen laulu oli vielä tuoreena mielessä ja McCulloughin näkemys Akhilleesta ja Patrokleesta on sävyltään erilainen kuin Akhilleen laulussa.
Akhilleen laulun ja Troijan laulun vertailu oli kuitenkin ehdottoman kiinnostavaa, sillä kirjat kattavat samoja tapahtumia eri painopistein ja eroavaisuuksia löytyy. Nautin pikku asioiden vertailusta, enkä tahdo erityisemmin asettaa kirjoja paremmusjärjestykseen. Näistä kahdesta Akhilleen laulu oli kuitenkin oma suosikkini, sillä se iski enemmän tunteisiin. Jos taas haluan myöhemmin muistella Troijan sodan tapahtumia ja syitä romaanimuodossa, tartun Troijan lauluun.
Hieno, ehdottomasti lukemisen arvoinen teos kuitenkin kyseessä!
Lempihenkilöni oli ehdottomasti Odysseus, sillä oi älykkäille henkilöille. Ah, sillä kaverilla leikkasi. Myös Helenan luvuista nautin, sillä vaikka kyseessä on käsittämättömän itsekäs ja raivostuttava nainen, olivat hänen lukunsa juuri siksi niin tavattoman mielenkiintoisia. Akhilleesta en paljoa perustanut, varmaan siksi, että Akhilleen laulu oli vielä tuoreena mielessä ja McCulloughin näkemys Akhilleesta ja Patrokleesta on sävyltään erilainen kuin Akhilleen laulussa.
Akhilleen laulun ja Troijan laulun vertailu oli kuitenkin ehdottoman kiinnostavaa, sillä kirjat kattavat samoja tapahtumia eri painopistein ja eroavaisuuksia löytyy. Nautin pikku asioiden vertailusta, enkä tahdo erityisemmin asettaa kirjoja paremmusjärjestykseen. Näistä kahdesta Akhilleen laulu oli kuitenkin oma suosikkini, sillä se iski enemmän tunteisiin. Jos taas haluan myöhemmin muistella Troijan sodan tapahtumia ja syitä romaanimuodossa, tartun Troijan lauluun.
Hieno, ehdottomasti lukemisen arvoinen teos kuitenkin kyseessä!