A review by msaari
Faebound - Veren erottamat by Saara El-Arifi

adventurous emotional medium-paced
  • Plot- or character-driven? A mix
  • Strong character development? No
  • Loveable characters? It's complicated
  • Diverse cast of characters? Yes
  • Flaws of characters a main focus? Yes

3.5

Olen varovaisesti ja valikoiden kastanut varpaitani romantasiaan. Brittiläisen Saara El-Arifin ura on käynnistynyt vauhdilla: esikoisromaani The Final Strife julkaistiin 2022 ja se ehti vuoteen 2024 mennessä täydentyä jo trilogiaksi. Uuden trilogian esikoisosa Faebound ilmestyi niin ikään 2024; jatkoa on luvassa ja pari seuraavaa projektiakin on jo myyty, oletettavasti kovaan hintaan, kun esikoisestakin maksettiin jo kuusinumeroisesti Atlantin molemmin puolin. Melkoista nousukiitoa siis! 
 
Juuriltaan sudanilainen ja ghanalainen, Arabiemiraateissa syntynyt ja Englannissa varttunut ja opiskellut El-Arifi kirjoittaa afrikkalaissävytteistä fantasiaa. Faeboundin maailmassa on ihmisiä, haltioita ja keijuja. Ihmiset ovat tosin kaiketi sukupuuttoon kuolleita ja keijutkin on häädetty jonnekin sen verran kauan sitten, että keijujen olemassaolo alkaa vaikuttaa myytiltä. On siis haltioita, jotka jakautuvat neljään heimoon, joiden välillä käydään ikuista ja veristä sotaa. 
 
Sodassa on kyse fraediakristalleista. Niillä on voimaa kuin auringolla: niillä voi lämmittää kotinsa ja viljellä maata. Taistelukenttien alla on kristalliesiintymiä, joita kaikki haltiaheimot haluavat itselleen. Sotaa käydään paitsi perinteisin asein, myös taikakeinoin: aseina toimivat rummut, joilla toteutetaan kirjaimellisesti rumputulitusta. Maailma on tavallaan kiehtova, mutta toisaalta vähän heikonpuoleisesti kuvailtu – vaikkapa eri haltiaheimojen eroista ei saa oikein käsitystä, melko epämääräistä on myös se, miksi ikuista sotaa oikeastaan käydään. 
 
Kirjan päähenkilöinä ovat sisarukset Yeeran ja Lettle. Yeeran on Alakuun haltiaheimon sotapäällikkö, pikkusisko Lettle taas kohtalonkatsoja, jolla on ennustusten lukemisen taito. Yeeran on vasta ylennetty, kun ensimmäinen sotaretki menee pieleen ja johtaa sotilaiden tarpeettomaan kuolemaan. Yeeran välttyy kuolemantuomiolta, mutta joutuu karkotetuksi. Lettle lähtee siskonsa perään, mukanaan Yeeranille uskollinen kapteeni Rayan. 
 
Yeeranin suunnitelma löytää jotain tarpeeksi arvokasta lahjoakseen tiensä takaisin kotiin kohtaa esteitä, kun Lettle sekaantuu asiaan. Pian sisarukset ja Rayan löytävät itsensä vankeina keijujen salaperäisestä valtakunnasta Mosimasta. Keijut ovat kuin ovatkin totta, kuten Yeeran ja Lettle saavat omakohtaisesti kokea. 
 
Faeboundin maailma on mielenkiintoinen. El-Arifi on onnistunut luomaan siihen mielenkiintoisia mutkia matkaan. Asioilla on merkityksiä, jotka ulottuvat pintaa syvemmälle. Haltioiden käsitys maailmasta on pahasti vajavainen. Kun romantasian puolella ollaan, mukana on tietysti intohimoa ja rakkautta. Kevyttä enemies to lovers -asetelmaa on luvassa; paritukset eivät varsinaisesti yllätyksiä tarjonneet. Ei siis mitään erityisen yllätyksellistä. Liekki polttelee kuitenkin sopivan hitaasti. Haltioiden ja keijujen maailmat ovat luontevasti queer ja sukupuoli on molemmissa varsin joustava käsite. 
 
Suomennos on Helka Sivillin käsialaa. Siitä ei ole pahaa sanottavaa; teksti on aivan riittävän sujuvaa, eikä mikään tökkinyt lukiessa. En ole tosin erityisen herkkä ärsyyntymään – Goodreadsin puolelta löytyy ihastuttavan raivokkaita yhden tähden arvioita Faeboundista, jos kirjan puutteisiin tahtoo sukeltaa. Minulle tämä toimi viihteenä; tällaiselta romantasiakirjalta en suuremmin tolkkua odota. Tässä oli siinä määrin riittävästi mielenkiintoisia aineksia, että lukenen kyllä seuraavankin osan.