A review by msaari
Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä by Casey McQuiston

funny inspiring lighthearted fast-paced
  • Plot- or character-driven? Plot
  • Strong character development? Yes
  • Loveable characters? Yes
  • Diverse cast of characters? No
  • Flaws of characters a main focus? Yes

4.0

Muutama vuosi sitten englanniksi ilmestynyt Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä on Casey McQuistonin esikoisteos ja melkoinen superhitti. Goodreadsissa kirjalla on hirveä määrä arvioita ja se on epäilemättä suosituimpia tänä vuonna lukemistani kirjoista. Goodreadsin käyttäjät valitsivat sen sekä parhaaksi rakkausromaaniksi että vuoden parhaaksi esikoiseksi. 
 
Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä on myös hyvin suosittu TikTokissa. Sieltä tyttärenikin sen bongasi ja halusi luettavakseen. Olin itse sen verran tilanteen tasalla, että olin jo Tammen kuvastosta laittanut kirjan varaukseen. Tyttäreni luki ja tykkäsi, joten pitihän minunkin katsoa, mistä näin suositussa kirjassa on kyse. 
 
Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä on romanttinen satu Yhdysvaltain presidentin pojan ja Englannin prinssin suhteesta. Alkuun presidentin poika Alex ei voi sietää prinssi Henryä, mutta kun kuninkaallisessa hääjuhlassa nuoret miehet päätyvät nujakoimaan ja onnistuvat kaatamaan 75 000 dollarin hääkakun, mainehaitan torjumiseksi Alexin ja Henryn on ryhdyttävä esittämään olevansa mitä parhaimmat ystävykset. 
 
Ei vaadi kovinkaan suurta päättelykykyä arvata, että verivihollisista tulee rakastavaiset – ja se onkin sitten oma päänvaivansa. Eihän Englannin prinssi voi olla julkihomo, eikä suhteen paljastuminen tekisi hyvää Alexin äidin uudelleenvalintakampanjalle. Onko Alexin ja Henryn rakkaustarina siis tuomittu epäonnistumaan? 
 
Kirja on hurmaava sukellus äärimmäisen etuoikeutettujen ihmisten maailmaan ja kuvaa elämää kultaisessa häkissä, jossa toisaalta kaikki on mahdollista, toisaalta joutuu olemaan jatkuvan tarkkailun ja kontrollin alaisena. Tämä on yhdysvaltalaisen kirjailijan kirja, jossa päähenkilönä on yhdysvaltalainen Alex, joten pääpaino on jenkkipolitiikan kiemuroissa ja brittien kuningashuoneen kuvioita tarkastellaan enemmän sivusta. Politiikan huipputaso on toisaalta mielenkiintoista vaihtelua maanläheisemmille tarinoille. 
 
Näin suosittujen kirjojen kohdalla on aina hauska katsella, miksi niistä ei pidetä. Kirjan poliittista sanomaa pidetään väkinäisenä ja tarinaa täydellisen epäuskottavana. ”Jäätelöauto matkalla halki maailmanlopun jälkeisen joutomaan”, joku runoili. Kyllä – tämä on täydellisen, ihanan epäuskottava satufantasia. Yhdysvaltojen presidenttinä on teksasilainen demokraattinainen, joka on riittävän nuori, että hänellä voi olla parikymppisiä lapsia? Eiköhän tuossa ole jo tarpeeksi vinkkiä siitä, millaiseen mielikuvitusmaailmaan Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä sijoittuu. Minua politiikka ei tässä kirjassa tökkinyt. Republikaanilukijaa varmasti ärsyttää demokraattien ihannointi ja republikaanien maalaaminen tarinan pahiksiksi. Tämä on ruusunpunaisten lasien läpi katseltu demokraattifantasia ja sellaisena toimii kyllä. 
 
Tyttärenikin tykkäsi, eli kirja täytti odotukset. Tammi ei ole luokitellut kirjaa nuortenkirjaksi, eikä se meilläpäin kirjastossakaan nuortenkirja ole. Young adult -osastoa, kenties. New adult on Suomessa aika vieras luokitus vielä, siihen tämä istuu kenties paremmin. On tässä joka tapauksessa ihan nuortenkirjaksi melko runsaasti kuumaa seksiä. Seksikohtaukset eivät ole pornografisia yksityiskohtaisuudessaan, mutta kyllä tässä kahden himokkaan nuoren miehen kanssakäymistä kuvaillaan monin tavoin. Antaisin siis nuoremmille teineille luettavaksi harkinnan kanssa ja kannattaa lukea itse ensin, jos mietityttää. Kannattaa tämä lukea muutenkin, jos kaipaa elämäänsä vähän glitteriä, sateenkaaria ja hupsua romantiikkaa komeissa puitteissa. Kirjan on suomentanut Johanna Auranheimo, jonka kädenjälki on sujuvaa.