Take a photo of a barcode or cover
A review by hn_na
Risteyskohdat by Elly Griffiths
2.0
No huh. Olipa kirja.
Kiitän ihanaa englantilaista, säänpieksemää rannikkoa miljöönä, arkeologiakytköksiä, ammattijargonia ja ihan hurjan kiinnostavia rautakautisia löytöjä, joita googlailin aivan innoissani.
Muistelisin lisänneeni tämän Want to readilleni, kun Yle Areenasta viimeksi loppui Vera Stanhope. Ajattelin, että tämä sarja ehkä korvaisi menetystä.
...mutta. En vaan meinannut päästä yli ensimmäisen kymmenen sivun täydellisestä sulamiseata. Siis kyllä joo, kehodysforia on ihan oikea, vakavasti otettava ja ikävä psyykkinen ongelma, jonka käsittely kirjallisuudessa on merkityksellistä ja tarpeen. Sitä voisi kuitenkin käsitellä hitusen toisella otteella kuin boomerimaisten, ysäriä henkivien, rasvavihamielisten itseinhokommenttien kautta. Tässä koko päähenkilön minuus rakennettiin aluksi ylipainon ympärille, vaikka hänellä oli valtavasti muitakin, onneksi tarinan edetessä paljastuvia ulottuvuuksia. Ylipainon kuvaus oli myös paikoin aika... Öh... Surkeaa. Tosin! Ylipainoinen nainen harrastamassa ja nauttimassa seksistä oli kyllä hieno juttu!
Niin ja joo, se murha! Olihan se. Melekonen. Jännäkin. Mitä nyt liian aikaisin lukijalle paljastettu. Enkä kyllä nyt silleen sit tiedä niistä motiiveista.
Vähän kutittelisi lukea seuraava osa. Jospa Ruth tämän ensimmäisen seikkailun jälkeen alkaisi jo arvostaa omaa kehoaan.
Kiitän ihanaa englantilaista, säänpieksemää rannikkoa miljöönä, arkeologiakytköksiä, ammattijargonia ja ihan hurjan kiinnostavia rautakautisia löytöjä, joita googlailin aivan innoissani.
Muistelisin lisänneeni tämän Want to readilleni, kun Yle Areenasta viimeksi loppui Vera Stanhope. Ajattelin, että tämä sarja ehkä korvaisi menetystä.
...mutta. En vaan meinannut päästä yli ensimmäisen kymmenen sivun täydellisestä sulamiseata. Siis kyllä joo, kehodysforia on ihan oikea, vakavasti otettava ja ikävä psyykkinen ongelma, jonka käsittely kirjallisuudessa on merkityksellistä ja tarpeen. Sitä voisi kuitenkin käsitellä hitusen toisella otteella kuin boomerimaisten, ysäriä henkivien, rasvavihamielisten itseinhokommenttien kautta. Tässä koko päähenkilön minuus rakennettiin aluksi ylipainon ympärille, vaikka hänellä oli valtavasti muitakin, onneksi tarinan edetessä paljastuvia ulottuvuuksia. Ylipainon kuvaus oli myös paikoin aika... Öh... Surkeaa. Tosin! Ylipainoinen nainen harrastamassa ja nauttimassa seksistä oli kyllä hieno juttu!
Niin ja joo, se murha! Olihan se. Melekonen. Jännäkin. Mitä nyt liian aikaisin lukijalle paljastettu. Enkä kyllä nyt silleen sit tiedä niistä motiiveista.
Vähän kutittelisi lukea seuraava osa. Jospa Ruth tämän ensimmäisen seikkailun jälkeen alkaisi jo arvostaa omaa kehoaan.