hn_na 's review for:

Peaches for Monsieur le Curé by Joanne Harris

3.0

---

Ensimmäiset viisikymmentä sivua ajattelin, että lumous, joka minut teininä sai ahmimaan Harrisin kirjoja yhä uudelleen ja uudelleen, olisi haihtunut kokonaan. Karamellikengät oli niin iso pettymys, etten odottanut tältä paljoakaan. Kahdessasadassa sivussa olin lopen kyllästynyt Viannen itsekkyyteen ja the special snowflake-syndroomaan, joka ilmeni etupäässä sivulauseissa. Kyllähän Vianne pääsee vieraisiin kulttuureihin sisään nimenomaan ruoan avulla ja kyllähän Viannella on oikeus ylistää ruokaa kulttuureja yhdistävänä siltana. Mutta annapa olla, kun Caro Clairmont kertoo syöneensä kuskusia, Vianne toteaa lähes alentuvasti, että: "Joline Drou ja Caro Claismont kuvittelevat, että he tutustuvat vieraaseen kulttuuriin syömällä kuskusia.". Toisaalta Viannea piikitellään tästä special snowflake-syndroomastaan pitkin tarinaa, mikä ehkä kääntää lukijan huomion nimenomaan näihin huonoihin piirteisiin.
Loppujen lopuksi, päästyäni loppuun ja suljettuani vihdoin kirjan kannen, tajusin, että olin pidätellyt henkeäni ties kuinka kauan. Ja olin päässyt taas siihen taikapiiriin, johon en koskaan enää luullut pääseväni.