A review by klovni
Nälkäpeli 1-3 by Suzanne Collins

adventurous dark reflective tense fast-paced
  • Plot- or character-driven? A mix
  • Strong character development? It's complicated
  • Loveable characters? It's complicated
  • Diverse cast of characters? Yes
  • Flaws of characters a main focus? It's complicated

3.5

Kokonaisuudessaan (kaikki kolme osaa) kirja saa 3.5, mutta mielestäni osien laatu vaihteli paljon.

Ensimmäinen osa, 3 tähteä.
Pidin ensimmäisestä osassa siinä mielessä, koska se esitteli hyvin ja mukaansa tempaisevasti hahmot ja maailman. Kirjan rakenne ja kaava oli vähän liiankin tuttua ja ennalta arvattavaa (johtuu varmasti elokuvan näkemisestä), mikä vähän latisti kirjan käänteitä, mutta kyllä se silti oli viihdyttävä. En keksi mitään suurempia ongelmia, joten kirja saa arvostelun "keskiverto hyvä".

Toinen osa, 2 tähteä.
Se innostus ja kiihkeys, mikä vallitsi kun luin ensimmäisen osan, lophati noin toisen osan keskivaiheen jälkeen. Nyt, kun ajattelen toista osaa, muistan siitä vain heikon ja sekavan lopun sekä pää konfliktiin johtaneen rakentamisen. Pidin osan alkupuolella miten Katnissin tuntemuksia kuvattiin ja miten Nälkäpeli oli vaikuttanut tähän, pidin myös siitä kuinka vallitsevat olosuhteet periaatteessa pysyivät samoina kuin ensimmäisessä kirjassa. Kirjan lopetus ja varsinkin sen Nälkäpeli-kohta tuntuivat vain turhalta uusinnalta ja pelkältä shokkiarvona. Vaikka se esitteli uusia sivuhahmoja, jotka olivat enemmin tai vähemmin mukana myöhemmin, peliosuus tuntui vain turhalta. Koko toinen osa tuntui vain isolta sillan rakentamiselta ensimmäisen ja kolmannen osan välissä. Voisin kuvailla toista osaa näin: Se oli biisin instrumentaali bridge, jonka olisi voinut lisätä joko säkeeseen tai kertosäkeeseen, eikä kukaan olisi huomannut eroa.

Kolmas osa, 5 tähteä.
Pidin paljon miten Katniss toimi tässä kirjassa ja tajusi vihdoin olevansa paha ihminen, mutta muuttui vain pahempaan. Kirjassa mielestäni päästin hyvin pohdintaan siitä, kuka on oikeasti hyvä ja kuka paha, kenen pussiin kannattaa pelata, keneen luottaa yms., vaikka muissakin osissa samat teemat olivat esillä koin niiden olevan paremmin esillä kolmannessa osassa. Kirja mielestäni kuvasi mielenkiintoisesti kuinka traumat, vammat ja muut koettelemukset muuttavat ihmistä, eikä lopussa pyyhkäisty vaikutteita maton alle "onnellisen" lopun saamiseksi. Kolmas osa oli itselleni selkeästi paras osa ja kaikista mielenkiintoisin, varsinkin psyykkisellä tasolla, ja koin sen olevan juuri täydellinen lopetus melko villille trlogialle.