A review by msaari
Sukupolvialus by Kristian Blomberg

challenging reflective medium-paced

2.0

Blombergin runous on miellyttänyt ja ajatus tieteisfiktiosta ponnistavasta runokokoelmasta miellytti. Kokoelma osoittautui kuitenkin pettymykseksi.

Blomberg kirjoittaa hyvin fragmentaarisesti ja elliptisesti. Loppupuolelta löytyy jonkun verran hyviä oivalluksia (“vielä hetken / saatamme olla ihmisiä / ja tunnistaa liikennevaloja maisemasta”), mutta kokonaisuus on muuten lähinnä turhauttavalla tavalla vaikeasti hahmottuva.

Toisinaan runoissa vaikeus ei haittaa, mutta tämän kanssa lähdin jotenkin heti väärällä jalalla liikkeelle ja huomasin lähinnä ärtyväni Blombergin tavasta asetella säkeensä. Jättipä kylmäksi!