Scan barcode
A review by katrinkirjat
A Short History of Queer Women by Kirsty Loehr
emotional
funny
informative
inspiring
lighthearted
sad
fast-paced
3.5
A Short History of Queer Women kertoo nimensä mukaisesti queernaisten lyhyestä historiasta. Oikeastaan kirjan koko pointti on osoittaa, että queerihmisiä ja -naisia on ollut olemassa aina, vaikka heitä ei historiankirjoissa mainita. Kirjailija nostaa esiin historiasta tunnettuja ja - ainakin minulle - vähemmän tunnettuja henkilöitä, joiden on tiedetty tai tiedetään nykyään olevan queer. Hän kertoo lyhyesti heidän tarinoitaan ja kohtaloitaan. Lesboja on ollut olemassa aina, vaikka siitä joskus onkin vaikea löytää todisteita.
Queerihmisiä, queernaisia ja lesboja on aina pyyhitty ja pyyhitään edelleen pois kaikkialta. Saa tehdä hartiavoimin töitä löytääkseen kirjoituksia, dokumentteja, julkaisuja tai edes fiktiivisiä elokuvia, joissa keskiössä olisi lesbot. Historian tositapahtumiin perustuvissa elokuvissakin tunnettu lesbo saattaa olla kirjoitettu kokonaan pois tai vaihdettu esimerkiksi heteronaiseen tai miksipä vaikka ei heteromieheenkin.
Kirsthy Loehr kirjoittaa kevyesti ja huumorilla, mikä toimi mielestäni hyvin. Kumppanini totesi, että kirjassa vaikuttaa olevan hyvää "meemihuumoria", ja sitä löytyy kyllä. Kepeyden ja viihtyvyyden rinnalla on kuitenkin paikoin hyvin rankkaa, synkkää ja vähemmistövihamielistä historiaa. Vaikka kirjaa lukiessa nauratti, niin samalla tuntui laskeutuvan melkoinen paino jonnekin rintakehän tuntumaan. Edelleen on vaarallista olla homo.
Luin arvion, jossa kirjaa kritisoitiin transfobiasta kirjailijan käyttämien pronominien vuoksi. Kirjailija pohjustaa tätä alkusanoissaan kertomalla millaiseen ratkaisuun on päätynyt kirjoittaessaan kuolleista, historiallisista henkilöistä, joista ei ole tietoa, miten he ovat identifioituneet tai mitä pronomineja he nykyään haluaisivat itsestään käytettävän. Mielestäni kirjailijan ei kuulukaan olla se, joka päättää toisten pronominit, joten minusta ratkaisu oli perusteltu.
Itse en siis havainnut transfobiaa kirjassa, vaan koin kirjan melko inklusiivisena ja intersektionaalinen feminismi tuntuu olevan kirjailijalle tapa katsoa maailmaa ja historiaa. Mutta koska luin kirjan englanniksi ja se ei ole itselleni vahvin kieli, saattoi minulta mennä jotain ohi, enkä väitä kirjan olevan ongelmaton.
Itse pidin kirjasta ja viihdyin sen parissa.
Queerihmisiä, queernaisia ja lesboja on aina pyyhitty ja pyyhitään edelleen pois kaikkialta. Saa tehdä hartiavoimin töitä löytääkseen kirjoituksia, dokumentteja, julkaisuja tai edes fiktiivisiä elokuvia, joissa keskiössä olisi lesbot. Historian tositapahtumiin perustuvissa elokuvissakin tunnettu lesbo saattaa olla kirjoitettu kokonaan pois tai vaihdettu esimerkiksi heteronaiseen tai miksipä vaikka ei heteromieheenkin.
Kirsthy Loehr kirjoittaa kevyesti ja huumorilla, mikä toimi mielestäni hyvin. Kumppanini totesi, että kirjassa vaikuttaa olevan hyvää "meemihuumoria", ja sitä löytyy kyllä. Kepeyden ja viihtyvyyden rinnalla on kuitenkin paikoin hyvin rankkaa, synkkää ja vähemmistövihamielistä historiaa. Vaikka kirjaa lukiessa nauratti, niin samalla tuntui laskeutuvan melkoinen paino jonnekin rintakehän tuntumaan. Edelleen on vaarallista olla homo.
Luin arvion, jossa kirjaa kritisoitiin transfobiasta kirjailijan käyttämien pronominien vuoksi. Kirjailija pohjustaa tätä alkusanoissaan kertomalla millaiseen ratkaisuun on päätynyt kirjoittaessaan kuolleista, historiallisista henkilöistä, joista ei ole tietoa, miten he ovat identifioituneet tai mitä pronomineja he nykyään haluaisivat itsestään käytettävän. Mielestäni kirjailijan ei kuulukaan olla se, joka päättää toisten pronominit, joten minusta ratkaisu oli perusteltu.
Itse en siis havainnut transfobiaa kirjassa, vaan koin kirjan melko inklusiivisena ja intersektionaalinen feminismi tuntuu olevan kirjailijalle tapa katsoa maailmaa ja historiaa. Mutta koska luin kirjan englanniksi ja se ei ole itselleni vahvin kieli, saattoi minulta mennä jotain ohi, enkä väitä kirjan olevan ongelmaton.
Itse pidin kirjasta ja viihdyin sen parissa.