A review by santsu
Kuin surmaisi satakielen by Harper Lee

Did not finish book. Stopped at 44%.
Ensimmäiset 100-150 sivua tylsää, niin hirvittävän tylsää kuivaa selostusta pihapiirin leikeistä ja tyhmästä koulusta. Siis kun koulu on tyhmää ja leikkiminen on mukavaa, kun saa olla ennakkoluuloinen ja häiritä naapureita milloin mitenkin.

N-sanan käyttö häiritsi alusta asti ja no, monesta yksittäisestä jutusta tuli epämukava olo, mutta lähinnä oli tylsää. Päähenkilö olisi jääräpäinen ja hyvä hahmo, mutta jotenkin jää aina kuitenkin jalkoihin ja hyväksyy selitykset mistä vain ja pienentää sitten itsensä ja mielipiteensä. Jotkut yksittäiset lauseet ihan hyviä ja hauskojakin, mutta muuten ei jää mitään käteen.

Nyt, kun juoni kai alkaisi edetä, rasismi ei enää hiivi vaan läiskähtää yhtäkkiä sivuille niin, että en pystykään enää jatkamaan. En halua lukea white saviour -kirjaa siitä, kuinka on vaan niin sydäntälämmittävää, kun jotkut valkoiset ihmiset tekevät niin kovin työtä, etteivät olisi rasisteja. 

En odottanut tältä kauheasti mitään ja aluksi ajattelin, että kyllä tämä tästä ja eiköhän kerronta käänny paremmaksi ihan tempaavuuden ja rasismista puhumisen suhteen, mutta eipä oikein ja nyt ei sitten huvitakaan enää. 

Mulle riitti sen kohdan jälkeen, kun Calpurnia otti muksut mukaan kirkkoon. Kuvailu meni nyt jonkun rajan yli ja lopetan sivulle 180.