Scan barcode
katrinkirjat's review
dark
reflective
sad
medium-paced
- Plot- or character-driven? Character
3.0
Meri Kuusiston Liila (2024) käsittelee vaikeaa ja vaiettua aihetta, eli äitejä, jotka käyttävät lapsiaan seksuaalisesti hyväksi. Kirjan päähenkilö Pilvi muistaa ja tajuaa yhtäkkiä kesken graduseminaarin, mitä on tapahtunut. Kirja kuvaa aikuisen ihmisen elämää, jossa isot traumat ovat henkinen ja fyysinenkin painolasti. Miten rakentaa elämää, olla parisuhteessa, kun traumat värittävät elämästä ihan omanlaisensa ja oikeastaan koko ajan haluaisi vain paeta jotain?
Kirjassa kuvataan mielestäni onnistuneesti, taidokkaasti ja myös sopivan absurdein kääntein traumatisoituneen ihmisen mielenmaisemaa, ahdistusta, pelkoa ja hidasta toipumista. Kirja keskittyy kuvaamaan Pilvin aikuisuutta, eikä takaumia ole kuin sen verran, että lukija saa kiinni, mistä on kyse. Minusta ratkaisu on hyvä. Mutta on kirja silti ahdistavaa luettavaa.
Kirja tarttuu tärkeää aiheeseen. Vaikka nykyään jonkin verran puhutaankin kriittisesti äitimyytistä, eikä enää suorilta välttämättä ajatella, että äitiys tekee jotenkin pyhäksi, niin harvalle tulee ensimmäisenä mieleen, että äiti olisi se väärintekijä. Olen keskustellut tästä aiheesta viime aikoina eri tilanteissa ja olikin raskaalla tavalla ilahduttavaa, että satuin näiden keskustelujen keskellä tarttumaan juuri tähän kirjaan.
Pidin kirjasta, minusta siinä oli paljon hyvää. Pidin erityisesti siitä, miten sen käsitteli vakavaa aihetta ja kuvasi järkkynyttä psyyketta. Kokonaisuus oli tosin hieman sekava ja etäinen, paikoin ehkä liiankin hiottu, teksti tuntui muutaman kerran polkevan vähän tyhjää. Tätä tiivistä kirjaa olisi voinut tiivistää ehkä vielä hieman, tai sitten kasvattaa, mutta ehkä suoremmin sanakääntein.
Suosittelen varauksella, sillä aiheet ovat hyvin triggeröiviä.
Kirjassa kuvataan mielestäni onnistuneesti, taidokkaasti ja myös sopivan absurdein kääntein traumatisoituneen ihmisen mielenmaisemaa, ahdistusta, pelkoa ja hidasta toipumista. Kirja keskittyy kuvaamaan Pilvin aikuisuutta, eikä takaumia ole kuin sen verran, että lukija saa kiinni, mistä on kyse. Minusta ratkaisu on hyvä. Mutta on kirja silti ahdistavaa luettavaa.
Kirja tarttuu tärkeää aiheeseen. Vaikka nykyään jonkin verran puhutaankin kriittisesti äitimyytistä, eikä enää suorilta välttämättä ajatella, että äitiys tekee jotenkin pyhäksi, niin harvalle tulee ensimmäisenä mieleen, että äiti olisi se väärintekijä. Olen keskustellut tästä aiheesta viime aikoina eri tilanteissa ja olikin raskaalla tavalla ilahduttavaa, että satuin näiden keskustelujen keskellä tarttumaan juuri tähän kirjaan.
Pidin kirjasta, minusta siinä oli paljon hyvää. Pidin erityisesti siitä, miten sen käsitteli vakavaa aihetta ja kuvasi järkkynyttä psyyketta. Kokonaisuus oli tosin hieman sekava ja etäinen, paikoin ehkä liiankin hiottu, teksti tuntui muutaman kerran polkevan vähän tyhjää. Tätä tiivistä kirjaa olisi voinut tiivistää ehkä vielä hieman, tai sitten kasvattaa, mutta ehkä suoremmin sanakääntein.
Suosittelen varauksella, sillä aiheet ovat hyvin triggeröiviä.
Content Warnings
Graphic: Sexual harassment and Sexual violence
Moderate: Vomit
lilanye's review against another edition
dark
emotional
sad
medium-paced
- Plot- or character-driven? Character
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? N/A
- Diverse cast of characters? Yes
- Flaws of characters a main focus? N/A
3.5
Kuusiston teos kertoo kolmekymppisen Pilvin elämästä. Aikuisena hän on yhtäkkisesti muistanut joutuneensa äitinsä hyväksikäyttämäksi ja kirjassa käsitellään muistoista seurannutta aikaa.
Pidin kirjan kerrontatyylistä tosi paljon. Kerronta on rakenteelta kevyttä ja ilmavaa ja jättää tilaa tulkinnalle. Se myös sopii musta hienosti pariksi käsiteltävän aiheen parissa; sellaisesta kirjoittamisesta, josta ei voi puhua. Tykkäsin myös paljon siitä miten tekstissä ei mässäilty hyväksikäytöllä.
Oli myös ihanaa seurata päähenkilön ja hänen kumppaninsa suhteen etenemistä.
En välittänyt kamalasti itseilmaisun kurssista kehyskertomuksena. Ymmärrän sen kerronnan välineenä ja sen symboliikan, mutta ehkä se oli vähän liiankin kirjaimellinen ratkaisu. Tässä ehkä kiteytyykin se missä teos ei onnistunut niin hyvin: moni kohtaus tuntui vähän liian rakennetulta, sen sijaan että olisi ollut soljuva osa kerrontaa.
Kokonaisuudessaan kaunis teos, joka käsittelee hyvin vaikeaa aihetta. Suosittelen tätä kyllä ehdottomasti.
milkamilkaa's review against another edition
challenging
dark
reflective
sad
medium-paced
- Plot- or character-driven? Character
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? It's complicated
- Diverse cast of characters? N/A
- Flaws of characters a main focus? N/A
3.0
lukuisa's review
dark
emotional
reflective
sad
medium-paced
- Plot- or character-driven? Character
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? Yes
- Flaws of characters a main focus? It's complicated
3.5
More...