Take a photo of a barcode or cover
challenging
reflective
slow-paced
Plot or Character Driven:
A mix
Strong character development:
No
Loveable characters:
No
Diverse cast of characters:
No
Flaws of characters a main focus:
Yes
adventurous
challenging
dark
reflective
tense
slow-paced
Plot or Character Driven:
Character
Strong character development:
Yes
Loveable characters:
Complicated
Diverse cast of characters:
Yes
Flaws of characters a main focus:
Yes
russians can literally never stop talking ab stuff that has nothing to do w/ the plot (i'm russians)
A novel about ideas and concepts rather than events. Dostoyevsky is a master at dissecting the human condition - discussing faith and religion above all else.
This book hit me extremely hard especially when Dostoyevsky covers topics of childhood innocence and child cruelty. You can tell that the author was heartbroken by the real suffering of children which he witnessed during his lifetime.
The book is highly psychological in nature.
A hard read at times due to the size but certainly worth it.
This book hit me extremely hard especially when Dostoyevsky covers topics of childhood innocence and child cruelty. You can tell that the author was heartbroken by the real suffering of children which he witnessed during his lifetime.
The book is highly psychological in nature.
A hard read at times due to the size but certainly worth it.
adventurous
challenging
dark
emotional
funny
hopeful
lighthearted
reflective
sad
tense
fast-paced
Plot or Character Driven:
Character
Strong character development:
Yes
Loveable characters:
Yes
Diverse cast of characters:
Yes
Flaws of characters a main focus:
Yes
scorre come un thriller: una serie tv che avanza senza filler, un trattato sulla natura umana che non si vergogna di esprimere un giudizio su di essa.
Karamazovin veljekset on yksi merkityksellisimmistä romaaneista, joita olen lukenut. Palaan ajatuksissani usein Aljosan ja Ivanin välisiin keskusteluihin ja niiden herättämiin vaikutelmiin. Nuo keskustelut ovat monella tapaa vailla vertaa ja kun muistaa millaisena maailman aikana Dostojevski ne kirjoitti, ei niitä voi kuin ihastella. Kirjan teemat tuskin lakkaavat olemasta ajankohtaisia koskaan.
Hahmojensa ja niiden välisen dynamiikan rakentajana Dostojevski on erinomainen. Kuitenkin tarina on aikansa tuote ja hahmojen reaktiot ajoittain turhauttavat tai tuntuvat epäuskottavilta. Tämä lienee väistämätöntä, kun lukee kirjaa ajasta, jota kukaan nyt elävä ei voi muistaa (kirja on alunperin julkaistu vuonna 1880).
Kirjan teemojen sekä niin henkilökohtaisen kuin laajemmankin merkityksellisyyden vuoksi antaisin sille heittämällä viisi tähteä. Olenkin meinannut muuttaa jo antamani neljä tähteä useaan kertaan. Tällöin muistutin itseäni siitä, että lukukokemuksena se kaikesta huolimatta oli raskas ja paikoitellen puuduttavakin. Parhaimmillaan se pysäytti, nauratti ja liikutti kyyneliin saakka. Suuri osa siitä oli kuitenkin neutraalia. Tarinaa, joka ei oikeastaan hetkauttanut suuntaan tai toiseen. Siksi neljä tähteä.
Seuraava on yksi henkilökohtaisesti erityisen tärkeä katkelma:
"-Minä haluan tehdä matkan Eurooppaan, Aljosa, lähdenkin suoraan täältä: ja tiedänhän minä että vain hautausmaalle se matka suuntautuu, mutta hautausmaiden hautausmaalle, rakkaimmalle niistä, niin se on! Rakkaat vainajat siellä lepäävät, jokainen kivi heidän päällään kuuluttaa niin kiihkeätä taaksejäänyttä elämää, niin intohimoista uskoa omaan kilvoitukseen, omaan totuuteen, omaan kamppailuun ja omaan tieteeseen että minä lankean maahan ja suutelen noita kiviä ja itken niiden äärellä, sen tiedän ennakolta - samaan aikaan sydämeni pohjia myöten vakuuttuneena siitä että kaikki tuo on jo aikoja ollut hautausmaata eikä yhtään sen enempää. Enkä minä itke epätoivosta, vaan yksinkertaisesti vain siksi että kyynelteni vuodattaminen tekee minut onnelliseksi. Minä juovun omasta heltymyksestäni. Tahmeita kevään silmuja, sinitaivasta minä rakastan, niin se on! Tämä rakkaus ei nouse järjestä eikä logiikasta, tämä rakkaus tulee sisikunnasta, munaskuista, se on rakkautta omiin ensimmäisiin nuoriin voimiisi... Ymmärrätkö sinä mitään tästä vuodatuksesta vai etkö, Aljosa? Ivan naurahti äkkiä.
- Liiankin hyvin, Ivan, sen että haluaa rakastaa sisikunnallaan ja munaskuillaan, sen sinä sanoit hienosti ja olen hirveän iloinen siitä että sinulla on sellainen elämänhalu, Aljosa huudahti. - Minun mielestäni kaikkien tässä maailmassa pitäisi rakastaa elämää ennen kaikkea.
- Rakastaa elämää enemmän kuin sen tarkoitusta?
- Ehdottomasti niin, panna rakkaus logiikan edelle, niin kuin sinä sanot, ehdottomasti logiikan edelle, ja vasta silloin minä oivallan myös tarkoituksen."
Hahmojensa ja niiden välisen dynamiikan rakentajana Dostojevski on erinomainen. Kuitenkin tarina on aikansa tuote ja hahmojen reaktiot ajoittain turhauttavat tai tuntuvat epäuskottavilta. Tämä lienee väistämätöntä, kun lukee kirjaa ajasta, jota kukaan nyt elävä ei voi muistaa (kirja on alunperin julkaistu vuonna 1880).
Kirjan teemojen sekä niin henkilökohtaisen kuin laajemmankin merkityksellisyyden vuoksi antaisin sille heittämällä viisi tähteä. Olenkin meinannut muuttaa jo antamani neljä tähteä useaan kertaan. Tällöin muistutin itseäni siitä, että lukukokemuksena se kaikesta huolimatta oli raskas ja paikoitellen puuduttavakin. Parhaimmillaan se pysäytti, nauratti ja liikutti kyyneliin saakka. Suuri osa siitä oli kuitenkin neutraalia. Tarinaa, joka ei oikeastaan hetkauttanut suuntaan tai toiseen. Siksi neljä tähteä.
Seuraava on yksi henkilökohtaisesti erityisen tärkeä katkelma:
"-Minä haluan tehdä matkan Eurooppaan, Aljosa, lähdenkin suoraan täältä: ja tiedänhän minä että vain hautausmaalle se matka suuntautuu, mutta hautausmaiden hautausmaalle, rakkaimmalle niistä, niin se on! Rakkaat vainajat siellä lepäävät, jokainen kivi heidän päällään kuuluttaa niin kiihkeätä taaksejäänyttä elämää, niin intohimoista uskoa omaan kilvoitukseen, omaan totuuteen, omaan kamppailuun ja omaan tieteeseen että minä lankean maahan ja suutelen noita kiviä ja itken niiden äärellä, sen tiedän ennakolta - samaan aikaan sydämeni pohjia myöten vakuuttuneena siitä että kaikki tuo on jo aikoja ollut hautausmaata eikä yhtään sen enempää. Enkä minä itke epätoivosta, vaan yksinkertaisesti vain siksi että kyynelteni vuodattaminen tekee minut onnelliseksi. Minä juovun omasta heltymyksestäni. Tahmeita kevään silmuja, sinitaivasta minä rakastan, niin se on! Tämä rakkaus ei nouse järjestä eikä logiikasta, tämä rakkaus tulee sisikunnasta, munaskuista, se on rakkautta omiin ensimmäisiin nuoriin voimiisi... Ymmärrätkö sinä mitään tästä vuodatuksesta vai etkö, Aljosa? Ivan naurahti äkkiä.
- Liiankin hyvin, Ivan, sen että haluaa rakastaa sisikunnallaan ja munaskuillaan, sen sinä sanoit hienosti ja olen hirveän iloinen siitä että sinulla on sellainen elämänhalu, Aljosa huudahti. - Minun mielestäni kaikkien tässä maailmassa pitäisi rakastaa elämää ennen kaikkea.
- Rakastaa elämää enemmän kuin sen tarkoitusta?
- Ehdottomasti niin, panna rakkaus logiikan edelle, niin kuin sinä sanot, ehdottomasti logiikan edelle, ja vasta silloin minä oivallan myös tarkoituksen."
ein wundervolles, umfassendes Buch, welches tiefgründige Themen und Dilemmata multiperspektivisch behandelt; Dostoyevsky hat mir vor allem durch dieses Buch eine wichtige Erkenntnis mitgegeben: niemals dem auktorialen Erzähler glauben, wenn dieser sagt, er würde ein Ereignis so kurz und präzise wie möglich wiedergeben (spoiler: er wird in den nächsten 58 Seiten eine 10-minütige Handlung darstellen)
challenging
dark
emotional
hopeful
inspiring
reflective
sad
tense
medium-paced
Plot or Character Driven:
A mix
Strong character development:
Yes
Loveable characters:
Yes
Diverse cast of characters:
Yes
Flaws of characters a main focus:
Yes
The greatest book I've ever read so far. I cannot think of a single flaw aside from the Garnett translation I started with being a bit dry at times.
Alyosha is perfect. Mitya and Ivan are compelling. Great philosophical insights and debates.
Alyosha is perfect. Mitya and Ivan are compelling. Great philosophical insights and debates.
Graphic: Death, Emotional abuse, Toxic relationship, Murder, Abandonment
Moderate: Suicide, Alcohol
Minor: Blood
adventurous
challenging
dark
emotional
reflective
sad
tense
Plot or Character Driven:
Character
Strong character development:
Yes
Loveable characters:
Complicated
Flaws of characters a main focus:
Yes