Scan barcode
katrinkirjat's reviews
997 reviews
Hölmö rakkaus by Akwaeke Emezi
emotional
reflective
medium-paced
- Plot- or character-driven? A mix
2.0
Kumppanini luki Emezin Hölmö rakkaus ja pyysi minua lukemaan sen, jotta voimme keskustella kirjasta. Minä tein työtä käskettyä ja luin kirjan, vaikka romanttinen viihdekirjallisuus ei todellakaan ole genreni.
Olen lukenut Emeziltä aiemmin Vivek Ojin kuoleman, josta pidin. Tiedän Emezin kirjoittaneen muitakin kirjoja, jotka ovat kaikki keskenään vähän erilaisia. Emezi on useamman genren taitaja ja nyt pääsin tutustumaan hänen romanttisen kirjallisuuden kirjoittamisen taitoihinsa.
Hölmö rakkaus on hyvin tyylipuhtaasti romanttista viihdekirjallisuutta. Siinä on kaikki romanttisen viihdekirjan perusainekset, ja se noudattelee genrelle tuttua kaavaa. Kirjoitustyyli ja ilmaukset ovat nekin hyvin genrelleen tyypillisiä. Emezi on todella tiennyt mitä tekee.
On aivan mahtavaa, että tämä kirja on kirjoitettu. Se on lajityypillinen, mutta sen kaikki (tai lähes kaikki) hahmot ovat rodullistettuja ja useampi hahmo on queer, queerkattaus on myös laaja. Vaikka kirjassa on tottakai rikkaita ja kauniita ihmisiä, kaikki vähän överiä ja yliampuvaa, paljon draamaa ja suuria tunteita ja isoja huokauksia ja teräviä henkäyksiä, niin kirja ei ole toksinen. Draamat selvitetään keskustelemalla. Kirjassa nostetaan esiin myös suostumus seksiin, turvaseksi ja terapia. En tiedä onko tämä nykyään tyypillistä genrelle?
Mutta vaikka kirjassa on paljon hyvää, niin ei se minun kirjani ole. Tylsistyn, kun kirjan keskiössä on suhdekiemuroiden puiminen ja se, kuka haluaa ketäkin. Osa jutuista oli yliampuvia, ja osaan jutuista oli vaikea suhtautua vakavasti. Ymmärrän, ettei tämän genren kirjojen kuulu olla niin realistisia, mutta välillä pyörittelin silmiäni.
Emeziä aion lukea lisää, mutta romanttisen viihdekirjallisuuden taidan jatkossakin jättää muille. Minä haluan näin kevyen viihteeni telkkarista ja kirjoista sitten jotain muuta.
Olen lukenut Emeziltä aiemmin Vivek Ojin kuoleman, josta pidin. Tiedän Emezin kirjoittaneen muitakin kirjoja, jotka ovat kaikki keskenään vähän erilaisia. Emezi on useamman genren taitaja ja nyt pääsin tutustumaan hänen romanttisen kirjallisuuden kirjoittamisen taitoihinsa.
Hölmö rakkaus on hyvin tyylipuhtaasti romanttista viihdekirjallisuutta. Siinä on kaikki romanttisen viihdekirjan perusainekset, ja se noudattelee genrelle tuttua kaavaa. Kirjoitustyyli ja ilmaukset ovat nekin hyvin genrelleen tyypillisiä. Emezi on todella tiennyt mitä tekee.
On aivan mahtavaa, että tämä kirja on kirjoitettu. Se on lajityypillinen, mutta sen kaikki (tai lähes kaikki) hahmot ovat rodullistettuja ja useampi hahmo on queer, queerkattaus on myös laaja. Vaikka kirjassa on tottakai rikkaita ja kauniita ihmisiä, kaikki vähän överiä ja yliampuvaa, paljon draamaa ja suuria tunteita ja isoja huokauksia ja teräviä henkäyksiä, niin kirja ei ole toksinen. Draamat selvitetään keskustelemalla. Kirjassa nostetaan esiin myös suostumus seksiin, turvaseksi ja terapia. En tiedä onko tämä nykyään tyypillistä genrelle?
Mutta vaikka kirjassa on paljon hyvää, niin ei se minun kirjani ole. Tylsistyn, kun kirjan keskiössä on suhdekiemuroiden puiminen ja se, kuka haluaa ketäkin. Osa jutuista oli yliampuvia, ja osaan jutuista oli vaikea suhtautua vakavasti. Ymmärrän, ettei tämän genren kirjojen kuulu olla niin realistisia, mutta välillä pyörittelin silmiäni.
Emeziä aion lukea lisää, mutta romanttisen viihdekirjallisuuden taidan jatkossakin jättää muille. Minä haluan näin kevyen viihteeni telkkarista ja kirjoista sitten jotain muuta.
Valokeilan vankina by Elliot Page
dark
emotional
hopeful
informative
inspiring
reflective
sad
fast-paced
4.0
Kiinnostava, ja hyvä. Paljastava, raju ja tunteita herättävä. Elliot Pagella on ollut raju elämä, paljon rankkoja kokemuksia, itsevihaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, elokuvateollisuuden koneistossa jauhautumista ja perhe-elämän ongelmia. Elliotin kirjan paljastaa hänen elämästään asioita ja samalla valaisee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kohdistuvan vihan, inhon ja syrjinnän.
Krijan lukeminen on rajua, ja Pagen kokemukset herättävät surua ja vihaa. Mikään ei silti yllätä.
Toivottavasti Page voi tästä eteenpäin elää enemmän itsensän näköistä, tuntuista ja itsensä rajaamaa elämää.
Luin suomennoksen, mutta se ei ollut kovin hyvä. Selailin alkukielistä teosta tämän jälkeen ja suosittelenkin lukemaan sen. Veiklaan, että suomentajalla ei ole kovin paljon tietämystä queeriudesta. Miksi sana gay toistuu suomennoksessa (voisi olla ihan vaan homo) mutta u-hauling on suomennettu lainalaatikoiksi? U-haul is the thing queeryhteisössä!
Krijan lukeminen on rajua, ja Pagen kokemukset herättävät surua ja vihaa. Mikään ei silti yllätä.
Toivottavasti Page voi tästä eteenpäin elää enemmän itsensän näköistä, tuntuista ja itsensä rajaamaa elämää.
Luin suomennoksen, mutta se ei ollut kovin hyvä. Selailin alkukielistä teosta tämän jälkeen ja suosittelenkin lukemaan sen. Veiklaan, että suomentajalla ei ole kovin paljon tietämystä queeriudesta. Miksi sana gay toistuu suomennoksessa (voisi olla ihan vaan homo) mutta u-hauling on suomennettu lainalaatikoiksi? U-haul is the thing queeryhteisössä!
Content Warnings
Graphic: Sexual harassment
Naisia autismin kirjolla by Clara Törnvall
informative
inspiring
reflective
medium-paced
3.0
Informatiivinen ja kirjoittajan omakohtainen teos, jossa käsitellään naisten autismia.
Haluaisin sanoa, että on aivan käsittämätöntä, miten vähän naisten autismia on tutkittu, miten huonosti se tunnetaan ja tunnistetaan. Välillä on ajateltu, että naisilla ei voi olla autismia ilman selkeitä ja vaikeaksi määriteltyjä kehityshäiriöitä, toisin kuin miehillä. Naisten autismin tunnistamista varten ei ole vieläkään edes kunnon työkaluja. Niin, haluaisin sanoa sen olevan käsittämätöntä, mutta kun elämme patriarkaattisessa miesten maailmassa, niin eihän tässä mitään uutta tai ihmeellistä ole. Samaan jonoon menee kaiken muun kanssa.
Kirja on informatiivinen, kantaa ottava ja henkilökohtainen. Kirja on hyvä sekoitus teorioita, mielipiteitä ja henkilökohtaisia kertomuksia. Pidin siitä, että kirja ei ollut hurjan pitkä.
Kokonaisuus on kuitenkin hieman sekava, enkä aivan saanut kaikista pointeista kiinni, vaan olisin kaivannut, että joitain asioita olisi avattu enemmän. Kirjan binäärisyys myös häiritsi, mutta ymmärrän, että tässä kontekstissa se oli ihan perusteltua. Sen sijaan neuroepätyypillisten vertaaminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön ja väittäminen, että jälkimmäisten asiat ovat paremmin tai jotenkin itsestänselvyys särähti ja pahasti, koska sehän ei pidä paikkaansa. Miksi tällainen vertaus on tehty?
"Mielestäni nykyaika on ristiriitainen. Neuropsykiatrisista diagnooseista tiedetään yhä enemmän, mutta ihmisillä on yhä vähemmän tilaa olla erilaisia."
Haluaisin sanoa, että on aivan käsittämätöntä, miten vähän naisten autismia on tutkittu, miten huonosti se tunnetaan ja tunnistetaan. Välillä on ajateltu, että naisilla ei voi olla autismia ilman selkeitä ja vaikeaksi määriteltyjä kehityshäiriöitä, toisin kuin miehillä. Naisten autismin tunnistamista varten ei ole vieläkään edes kunnon työkaluja. Niin, haluaisin sanoa sen olevan käsittämätöntä, mutta kun elämme patriarkaattisessa miesten maailmassa, niin eihän tässä mitään uutta tai ihmeellistä ole. Samaan jonoon menee kaiken muun kanssa.
Kirja on informatiivinen, kantaa ottava ja henkilökohtainen. Kirja on hyvä sekoitus teorioita, mielipiteitä ja henkilökohtaisia kertomuksia. Pidin siitä, että kirja ei ollut hurjan pitkä.
Kokonaisuus on kuitenkin hieman sekava, enkä aivan saanut kaikista pointeista kiinni, vaan olisin kaivannut, että joitain asioita olisi avattu enemmän. Kirjan binäärisyys myös häiritsi, mutta ymmärrän, että tässä kontekstissa se oli ihan perusteltua. Sen sijaan neuroepätyypillisten vertaaminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön ja väittäminen, että jälkimmäisten asiat ovat paremmin tai jotenkin itsestänselvyys särähti ja pahasti, koska sehän ei pidä paikkaansa. Miksi tällainen vertaus on tehty?
"Mielestäni nykyaika on ristiriitainen. Neuropsykiatrisista diagnooseista tiedetään yhä enemmän, mutta ihmisillä on yhä vähemmän tilaa olla erilaisia."
Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa by Tiitu Takalo, Tiina Männistö-Funk
informative
inspiring
fast-paced
3.5
Kiinnostava sarjakuva pyöräilyn historiasta ja liikenteen kehittymisestä. Inspiroivaa, ja aika surullista luettavaa. Näin itse pyöräilijänä mietin aikoja, jolloin pyöräilijöillä oli tilaa ajaa ja oma paikkansa liikenteessä, verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa jokainen pyöräreissu on jonkinlaista autojen seassa ajoradalla pelkäämistä. Tiitu Takalon kuvitus oli tietenkin huippu.
(Olen ollut pari päivää vähän veto pois ja huomasin, että se vaikutti myös siihen, etten oikein tahtonut innostua tästä sarjakuvasta, vaikka se on siis hyvä. Harmittaa, etten jättänyt tätä parempaan hetkeen, jolloin olisin voinut innostua enemmän. Mutta nyt oli näin.)
(Olen ollut pari päivää vähän veto pois ja huomasin, että se vaikutti myös siihen, etten oikein tahtonut innostua tästä sarjakuvasta, vaikka se on siis hyvä. Harmittaa, etten jättänyt tätä parempaan hetkeen, jolloin olisin voinut innostua enemmän. Mutta nyt oli näin.)
Nämä pienet asiat by Claire Keegan
dark
informative
reflective
fast-paced
- Plot- or character-driven? Character
4.0
Sivumäärältään pieni, mutta sisällöltään suuri kirja. Käsitteli aihetta, josta en tiennyt yhtään mitään.
Ei ois susta uskonu by Emilia Laatikainen
dark
emotional
hopeful
reflective
fast-paced
5.0
Vaikuttava sarjakuva nuoren ihmisen alkoholismista. Tekijän omasta elämästä kertova teos tuntuu rehelliseltä, aidolta, raastavalta, raadolliselta, mutta ei ilman toivoa ja toivon pilkahdusta. Tämä on yhden ihmisen selviytymistarina.
Pidän todella paljon myös Laatikaisen kuvituksesta ja tavasta kertoa kuvilla.
Upea! Suosittelen.
Pidän todella paljon myös Laatikaisen kuvituksesta ja tavasta kertoa kuvilla.
Upea! Suosittelen.
Content Warnings
Graphic: Alcoholism
The Princess and the Grilled Cheese Sandwich by Deya Muniz
emotional
funny
lighthearted
fast-paced
- Plot- or character-driven? Plot
- Loveable characters? Yes
3.5
Söpö, hauska ja harmiton (eli ei sisällä homofobiaa tai väkivaltaa) nuorille suunnattu queer-sarjakuva.
Pirkko Saisio : Sopimaton by Heini Junkkaala
informative
inspiring
reflective
fast-paced
4.0
Olen ollut nyt reilun viikon ja hieman alle 1000 sivun ajan Pirkko Saisio kuplassa. Sain Heini Junkkaalan teoksen Pirkko Saisio -sopimaton joululahjaksi kumppaniltani ja nyt olen saanut sen päätökseen. Huh!
Junkkaalan kirjoittama elämäkerta on paljon. Se on pitkä, runsas, rönsyilevä, reflektoiva, kommentoiva, haastava, huvittava ja kirjallisesti hieno teos. Junkkaala on valinnut kirjoittaa kirjan sinulle, Pirkko Saisiolle. Faktoja tiskiin lyövän teoksen sijaan käsillä on tarina, kuin kaunokirjallinen teos, jota lukee kuin odottaen, että mysteeri selviää. Junkkaala tekeekin heti alussa selväksi, että kaikki kirjassa kerrottu ei välttämättä pidä sellaisenaan paikkaansa. Saisio on tarinankertoja, joka saattaa muistaa asiat niin, että niistä syntyy hyvä tarina, ei välttämättä kaikkia faktoja paikallaan pitäen.
Useampi on sanonut kirjan luettuaan, että olisi halunnut jatkaa sen parissa vielä. Joo, joo, niin minäkin. Saisio on kiehtova ja kiinnostava henkilö, voimakas ja palava, elämänjanoinen, utelias ja antava. Saisio on paljon ja kirja hänestä on äärettömän kiehtova.
Pidin siitä, miten kirja runsaili ja rönsyili, lisäsi kerroksia, käänteitä, esimerkkejä ja anekdootteja sivu sivun jälkeen vähän lisää. Kirja on upea, koska se on niin muhkea.
Silti lukiessani ajattelin, että kirjaa olisi voinut karsia, rajata ja tiivistää vähän. Kirja kärsi hieman toistosta, turhaan alleviivaavista esimerkeistä ja anekdooteista, jotka ovat varmasti Saision tuntevasta kirjailijasta tärkeämpiä, kuin mitä ne etäämmällä olevalle lukijalle näyttäytyvät. Pienellä karsimisella kirjasta olisi saanut luettavamman ilman, että sen runsaus ja mahtipontisuus kärsisi. Nyt kirjan keskivaiheilla tuntui olevan hieman löysää, ja loppu oli hieman hajanainen, joskin siis todella kiinnostava! Mutta - pidän myös siitä ajatuksesta, että tähän teokseen on tallennettu tämä kaikki. Koko kiehtova tarina. Tarina, joka jatkuisi yhä ja josta voisi kirjoittaa varmasti toisen samanlaisen järkäleen.
Ennen kirjan lukemista tiesin Saisiosta vähän. Nyt tiedän aika paljon. Kirjan innoittamana ostin jo yhden Saision kirjan itelleni. Seuraavaksi tarkoitus onkin tutustua Saision omaan tuotantoon.
Kiitos hienosta kirjasta.
Junkkaalan kirjoittama elämäkerta on paljon. Se on pitkä, runsas, rönsyilevä, reflektoiva, kommentoiva, haastava, huvittava ja kirjallisesti hieno teos. Junkkaala on valinnut kirjoittaa kirjan sinulle, Pirkko Saisiolle. Faktoja tiskiin lyövän teoksen sijaan käsillä on tarina, kuin kaunokirjallinen teos, jota lukee kuin odottaen, että mysteeri selviää. Junkkaala tekeekin heti alussa selväksi, että kaikki kirjassa kerrottu ei välttämättä pidä sellaisenaan paikkaansa. Saisio on tarinankertoja, joka saattaa muistaa asiat niin, että niistä syntyy hyvä tarina, ei välttämättä kaikkia faktoja paikallaan pitäen.
Useampi on sanonut kirjan luettuaan, että olisi halunnut jatkaa sen parissa vielä. Joo, joo, niin minäkin. Saisio on kiehtova ja kiinnostava henkilö, voimakas ja palava, elämänjanoinen, utelias ja antava. Saisio on paljon ja kirja hänestä on äärettömän kiehtova.
Pidin siitä, miten kirja runsaili ja rönsyili, lisäsi kerroksia, käänteitä, esimerkkejä ja anekdootteja sivu sivun jälkeen vähän lisää. Kirja on upea, koska se on niin muhkea.
Silti lukiessani ajattelin, että kirjaa olisi voinut karsia, rajata ja tiivistää vähän. Kirja kärsi hieman toistosta, turhaan alleviivaavista esimerkeistä ja anekdooteista, jotka ovat varmasti Saision tuntevasta kirjailijasta tärkeämpiä, kuin mitä ne etäämmällä olevalle lukijalle näyttäytyvät. Pienellä karsimisella kirjasta olisi saanut luettavamman ilman, että sen runsaus ja mahtipontisuus kärsisi. Nyt kirjan keskivaiheilla tuntui olevan hieman löysää, ja loppu oli hieman hajanainen, joskin siis todella kiinnostava! Mutta - pidän myös siitä ajatuksesta, että tähän teokseen on tallennettu tämä kaikki. Koko kiehtova tarina. Tarina, joka jatkuisi yhä ja josta voisi kirjoittaa varmasti toisen samanlaisen järkäleen.
Ennen kirjan lukemista tiesin Saisiosta vähän. Nyt tiedän aika paljon. Kirjan innoittamana ostin jo yhden Saision kirjan itelleni. Seuraavaksi tarkoitus onkin tutustua Saision omaan tuotantoon.
Kiitos hienosta kirjasta.