Take a photo of a barcode or cover
msaari's reviews
2579 reviews
Talvipuutarhurit by Mirkka Eskonen
inspiring
lighthearted
fast-paced
- Plot- or character-driven? Plot
- Strong character development? No
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? No
4.0
Pienet pupukaverukset loikoilevat syksyisessä metsässä ja ihastelevat uusia valkoisia turkkejaan. Puput ihastelevat, miten hienosti valkoinen väri hohtaa sammalta vasten. No, sehän ei ole yksinomaan hyvä asia, mikä selviää pupuillekin nopeasti, kun paikalle tassuttaa kettu. Puput säntäävät piiloon, mutta se ei olekaan niin helppoa, kun on hehkuvan valkoinen vihreää sammalta vasten.
Mikä avuksi? Pikku pupu etsii piilopaikkaa ja eksyy ystävistään, mutta löytää outoja sinisiä kulkijoita, jotka kastelukannuineen istuttavat syksyiseen metsään jotain ja kastelevat istutuksiaan. Käy ilmi, että kulkijat ovat talvipuutarhureita, jotka tuovat tullessaan valkoisen lumipeitteen metsään. Nyt pienten pupujen valkoinen turkki on taas turvallinen!
Talvipuutarhureissa on soma, taianomainen tarina, jota taitavasti tehty puupiirroskuvitus kannattelee hienosti. Kirja valikoitui luettavakseni, koska se oli päässyt Kaunis kirja -palkinnon kauneimpien lastenkirjojen listalle. Se onkin varma keino saada luettavakseen taiteellisesti korkealaatuisia kuvakirjoja, eikä Talvipuutarhurit ole poikkeus linjasta. Mirkka Eskonen on tehnyt kirjan kanssa hienoa työtä.
Muukalainen by Kati Närhi
emotional
mysterious
fast-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? No
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? Yes
4.0
Pieni hiiri haluaa elää rauhassa ja ilman muutoksia. Sitten joku koputtaa ovelle. Hiiri teeskentelee, ettei ole kotona; yksin on mukavampi. Joku tuo valtavan kirjeen. Se lienee täynnä huonoja uutisia, hiiri ajattelee, ja sitä paitsi hän pitää enemmän pienistä postikorteista. Keittiöstä löytyy iso kakku, mutta hiiri syö mieluummin terveellistä papukeittoa.
Kaikkien yllätysten ja muutosten takaa löytyy uusi naapuri, jonka yritys ystävystyä hiiren kanssa ei mene oikein putkeen. Kun toinen on iso ja nauttii suurista asioista ja toinen pieni, joka ei halua elämäänsä muutoksia, yhteys ei synny luontevasti. Muukalainen on kuitenkin vain ystävä, jota ei vielä tunne.
Kati Närhi on huikean taitava kuvittaja. Sanaton kuvakirja Kadoksissa ja aikuisten kuvakirja Ei mikään ovat tämän kirjan sukulaisia: tyyli on samansuuntaista. Tässä kirjassa pelataan kontrasteilla. Se näkyy jo kannesta ja viimeistään silloin, kun kirjan avaa; sen verran reipasta šokkipinkkiä kirjan sisäkansissa on käytetty. Tumman sinivioletin taustan päälle neonpinkit, keltaiset ja punaiset elementit piirtyvät dramaattisina. Lopputulos on huikean hieno ja aivan tavattoman tyylikäs.
Tarinakin on mukava kertomus ystävyydestä, mutta minä nautin Muukalaisesta nimenomaan upeana kuvataiteena. Suosittelen vähintäänkin selailemaan kirjan läpi jos se vastaan tulee, vaikka ei lapsilukijoita olisikaan kirjalle tiedossa. Kaunis kirja -palkinto on tämän kirjan osalta ehdottomasti ansaittu.
Sateenkaarikiitäjä by Ilja Karsikas
adventurous
lighthearted
mysterious
fast-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? No
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? No
4.0
Riinalla ja Mallalla on menossa hauska ja hurja suosikkileikki, mutta kun miekkailuottelu päättyy taas Mallan voittoon, Riina suuttuu ja raivoissaan iskee Mallan miekan poikki. Leikki päättyy siihen, ja Riina lähtee kotiin ovet paukkuen.
Kotona Riina haluaisi murjottaa rauhassa, mutta ulkoa kuuluu paitsi Mallan leikit koiransa kanssa, myös mieltä kutkuttavaa siritystä. Mikä ihme siellä sirittää? Malla tietää, että sirittäjä on sateenkaarikiitäjä, pieni ihana perhonen, mutta Riina ei halua, että Malla näyttää perhosen hänelle. Hän haluaa löytää sen itse!
Riina seuraa siritystä pitkin ja poikin kaupunkia ja vierailee monessa mielenkiintoisessa paikassa. Sirityksen lähde ei kuitenkaan löydy. Lopulta tie vie jättömaalle, josta löytyy – mitäpä muutakaan kuin Malla! Niinpä niin, ystävyyden taikaahan se sateenkaarikiitäjä sirittää.
Ilja Karsikas on tehnyt aivan upean näköisen lastenkirjan. Poimin tämän luettavaksi Lastenkirjainstituutin Kirjakori-näyttelystä, koska kirja oli valittu Vuoden kauneimmat kirjat -kokoelmaan. Sinne se epäilemättä kuuluukin. Kuvitus on ihastuttavan valoisa ja heleä, ja sivuilla on tilaa hengittää. Kirjasinkin on valittu kuvitukseen sopivan kepeäksi ja samalla helposti luettavaksi. Kirjassa on upeita aukeamia, etenkin loppupuolella kun kirja kääntyy hetkeksi pystyasentoon.
Sateenkaarikiitäjä on tarinaltaan suloinen ja kuvitukseltaan aivan upea. Täytyy selvästi perehtyä lisää Ilja Karsikkaan lastenkirjoihin.
Sitruunakevät by Maija Kajanto
dark
emotional
hopeful
sad
fast-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? Yes
4.0
Kahvila Koivu -sarjassa palataan taas Pyhävirralle, kun Krisse ja Tommi tulevat kotiin Tommin vuoden kestäneeltä työkomennukselta Kroatiasta. Matka on ollut antoisa, vaikkakin siihen on liittynyt myös hankaluuksia. Nämä hankaluudet saavat kuitenkin jäädä sivuun, kun edessä on suurempia asioita.
Sarja on ollut tähän asti työntäyteinen ja paikoin kovilla stressikierroksilla käyvä, mutta samalla leppoisa ja hyväntuulinen. Sitruunakevät on selkeä poikkeus linjasta, sillä tämä on kovin surullinen ja synkkä kirja. Krisse joutuu vellomaan syvissä vesissä ennen kuin edessä on taas valoa. Kahvila Koivunkin tulevaisuus on epävarma, sillä Krissen poissaolon aikana kahvilarakennus on vuokrattu uusille yrittäjille, jotka ovat pistäneet sen aivan uuteen uskoon.
Menneisyydestä pulpahtaa kuitenkin esiin jotain odottamatonta, joka antaa Krissen elämälle uutta suuntaa. Krissen ja Tommin uusi koti Pyhäjärven rannassa alkaa sekin valmistua, joten tulevaisuudennäkymätkin konkretisoituvat kummasti.
Jos odottaa sarjan aikaisempien osien tapaista sympaattista kahvilanpitoa ja hyväntuulista työpaineissa pyöriskelyä, Sitruunakevät saattaa yllättää. Toisaalta nämä tummemmat sävyt tuntuvat tervetulleilta. Raskaasta aiheesta huolimatta Sitruunakevät oli nopeasti luettu, Kajanto kirjoittaa vetävää ja helppolukuista tekstiä.
Tämä oli jo vähän ylimääräistä jatkoa alunperin trilogiaksi kaavaillulle sarjalle. Lopullisen päätöksensä sarja saa seuraavassa Kardemummajoulu-kirjassa.
Jaarli vailla värejä ja muita arvoituksia by Satu Tähtinen
emotional
lighthearted
medium-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? Yes
4.0
Vihdoin pääsin lukemaan Satu Tähtisen Moraalisten naisten kirjakerho -sarjan kolmannen osan, jonka bongaaminen kuvastosta sai minut ylipäänsä kiinnostumaan koko sarjasta. 1840-luvulle sijoittuvissa kirjoissa seurataan joukkoa seurapiirinaisia, jotka ovat kiinnostuneita naisasiasta ja toimivat kirjakerhossaan hyvien asioiden puolesta. Siinä sivussa tapahtuu sitten naimakauppoja ja syntyy ihmissuhteita.
Kolmannen osan paritus ei ole sarjan kirjoja lukeneille yllätys, eikä sitä kirjassa pitkään pantatakaan, vaikka avioliiton osallisille tilanne yllättävämpi onkin. Aikaisemmista kirjoista tutut Crawleyn sisarukset Elinor ja Elias saavat isältään uhkavaatimuksen: lähinnä tieteestä kiinnostuneiden sisarusten on varmistettava, että vähintään toinen on naimisissa syksyyn mennessä, muuten isä pistää rahahanat kiinni. On ilmeistä, että lady Elinorin on uhrauduttava. Ajatus seurapiirielämään joutumisesta ja aviomiehen etsimisestä tuntuu ikävältä, mutta pakko mikä pakko.
Onneksi apu löytyy nopeasti. Jo ennen seurapiirikauden aloitusta lordi Vaughton tarjoutuu naimaan lady Elinorin. Mutta miksi? Jos lordi Vaughton tunnetaan jostain muusta kuin ainaisista kokomustista vaatteistaan, niin siitä, että hän inhoaa avioliittoa. Lordi Vaughton vaikuttaisi kuitenkin olevan Elinorille suotuisa kumppani: hän hyväksyy Elinorin omistautumisen tieteelle ja naisasialle. Mutta mitä lordi Vaughton avioliitolta haluaa?
Jaarli vailla värejä on järkiavioliittokirja: pariskunta menee naimisiin käytännöllisistä syistä. Riittääkö se? Fyysistä vetovoimaakin tuntuu kyllä löytyvän. Satu Tähtinen lupaili haastattelussa kirjan olevan sarjan aiempia kirjoja kuumempi ja näin tosiaan on: intohimoista seksiä on aikaisempaa enemmän. Lady Elinorilla ja lordi Vaughtonilla riittää enemmän yhteensovittelemista henkisessä puolessa ja sen pallottelun seuraaminen on mielenkiintoista.
Kirjasarjaan on luvassa vielä neljäs osa. Puhtaasti eliminaation perusteella voi esittää arvauksia siitä, kenen suhdetta viimeisessä osassa ruoditaan. Jään odottamaan mielenkiinnolla.
Saippuakuplakuiskaus by Meria Palin, Reetta Niemelä
lighthearted
fast-paced
- Plot- or character-driven? Plot
- Strong character development? No
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? No
4.0
Sattuma johdatti minut parin Meria Palinin kuvakirjan pariin, joten pitihän näitä tutkailla sitten enemmänkin. Tamperelainen kuvittaja ja kuvakirjailija on tehnyt tähän mennessä muutaman kirjan, jotka ovat vaikuttavia ja tyylikkäitä. Saippuakuplakuiskauksessa yhteistyökumppanina on runoilija ja lastenkirjailija Reetta Niemelä, mutta ei liene kohtuutonta sanoa, että kirjassa on ennen kaikkea kyse kuvituksesta.
Enostone on ystävällisesti julkaissut kirjan varsin suurikokoisena, mikä antaa runsaasti tilaa Palinin kuvitukselle. Guassi- ja puuvärikuvitus on selkeää, suuripiirteistä ja kaunista, mitä nyt toisinaan kovin ruskeaa. Hienoimmat aukeamat ovat kyllä upeita. Kirja kertoo tytöstä, jolla on vähän tylsää: ei ole mitään tekemistä. Ilmassa leijuvat saippuakuplat tuovat mieleen mummon ja antavat idean lähteä tapaamaan mummoa. Tyttö kerää pussillisen omenoita mummolle vietäväksi ja soutaa isoon kaupunkiin mummon luokse. Mummon luona leivotaan omenapiirakkaa.
Mummon kirjahyllystä löytyy saippuakuplakuiskausten lähde. Kiehtovaa kirjaa luetaan yhdessä mummon kanssa ja myöhemmin kotona isän kanssa. Lukemisen ilosta on siis kyse ja sehän on mitä mainioin aihe. Siihen nähden kirjassa on tosiaan varsin vähän luettavaa: sivuilla on vähän tekstiä jos ollenkaan. Kirjassa on paljon täysin sanattomia aukeamia. Tarina etenee kyllä selvästi ilman sanojakin.
Saippuakuplakuiskaus on oikein sympaattinen ja viehättävä kuvakirja.
Vettä kukille by Valérie Perrin
emotional
hopeful
mysterious
reflective
medium-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? Yes
4.0
Tätä ranskalaista romaania suositeltiin useammaltakin suunnalta. En ihmettele, että kirja on pidetty.
Vettä kukille on rauhallisesti etenevä lukuromaani ranskalaisesta hautausmaanhoitajasta Violettesta, yksinäisestä naisesta, joka on hoitanut hautausmaata jo 20 vuotta. Hänen miehensä on kadonnut jonnekin, mutta hänellä on rauhainen hiljaiselonsa hautausmaalla.
Elämä tuo kuitenkin vaihtelua mukanaan ja menneisyyden käänteet alkavat purkautua auki pikkuhiljaa. Monitasoiset takaumat paljastavat lukijalle Violetten tarinan.
Kovin ranskalainen tarina alkaa hitaasti, mutta parantaa menoaan loppua kohden. Hurmaava kirja!
Vettä kukille on rauhallisesti etenevä lukuromaani ranskalaisesta hautausmaanhoitajasta Violettesta, yksinäisestä naisesta, joka on hoitanut hautausmaata jo 20 vuotta. Hänen miehensä on kadonnut jonnekin, mutta hänellä on rauhainen hiljaiselonsa hautausmaalla.
Elämä tuo kuitenkin vaihtelua mukanaan ja menneisyyden käänteet alkavat purkautua auki pikkuhiljaa. Monitasoiset takaumat paljastavat lukijalle Violetten tarinan.
Kovin ranskalainen tarina alkaa hitaasti, mutta parantaa menoaan loppua kohden. Hurmaava kirja!
Kulkijoiden juhlat by Anne Streng
adventurous
mysterious
fast-paced
- Plot- or character-driven? Character
- Strong character development? No
- Loveable characters? It's complicated
- Diverse cast of characters? Yes
- Flaws of characters a main focus? No
3.0
Yli 30 vuoden takainen sarjakuva (sarjakuva on piirretty 1993) kertoo puutarhasta potkut saavan Fredrikan vaelluksesta erilaisten omituisten kulkijoiden kanssa. Piirrostyyli on persoonallinen ja henkilöt ilmeikkäitä. Tarina on unenomaista vaellusta ja dialogi paikoin varsin mutkikasta. Juoni ei erityisemmin puhutellut, mutta kuvituksessa on hienot hetkensä. Kokonaisuutena tämä jätti kuitenkin vähän etäälle, vaikka sarjakuvan outoudessa oma ihastuttavuutensa olikin.
Erokuu by Sanni Ylimartimo
emotional
inspiring
medium-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? Yes
4.0
Söpö nuortenromaani kertoo kesästä. Peruskoulunsa päättäneen Aron oli tarkoitus viettää kesää mökillä parhaan kaverinsa Samin kanssa, mutta Sami feidaa viime hetkellä ja haluaa mieluummin viettää kesänsä kaupungilla. Välit kuitenkin kestävät tämän, kun syksyllä molempia toivon mukaan odottaa kalastusopisto Kemissä.
Mökkipaikkakunnalla asuukin yllättäen Aron lempitubettaja Lina. Seuraa rakkauden kesä, jolla on kuitenkin eräpäivä tiedossa. Aron ja Linan rakkaustarina on herkkä ja suloinen. Linan kautta kirjaan tulee myös vakavia sävyjä, kun kirja käsittelee Linan hankalaa suhdetta negatiiviisiin kommentteihin, yksityisyyden rajoihin ja someen ylipäänsä.
Mökkipaikkakunnalla asuukin yllättäen Aron lempitubettaja Lina. Seuraa rakkauden kesä, jolla on kuitenkin eräpäivä tiedossa. Aron ja Linan rakkaustarina on herkkä ja suloinen. Linan kautta kirjaan tulee myös vakavia sävyjä, kun kirja käsittelee Linan hankalaa suhdetta negatiiviisiin kommentteihin, yksityisyyden rajoihin ja someen ylipäänsä.
Runotyttö etsii tähteään by L.M. Montgomery
emotional
medium-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? Yes
- Loveable characters? Yes
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? Yes
4.0
Nyt on koko trilogia luettu. Tämä oli hyvä lopetus tarinalle Emilyn kirjailijanuran kehityksen näkökulmasta.
Vähän tylsempää oli Emilyn avioliittoaikeiden pyörittely: onhan tässä melkoinen ”kumman Emily valitsee” ja ”saako Emily sen, kenet valitsee”-asetelma, mutta täytyy sanoa, ettei kumpikaan miehistä näin nykypäivän aikuislukijan näkökulmasta näytä varsinaisesti miltään kultakimpaleelta – ehkä Emilyn olisikin kannattanut valita vapaa taiteellinen ura.
Toisaalta en ihmettele, että lopetus on houkutellut myöhempiä kirjailijoita jatkamaan kirjan lopputilanteesta omilla tulkinnoillaan. Kaisa Rannan uusi suomennos on joka tapauksessa oivallinen.
Vähän tylsempää oli Emilyn avioliittoaikeiden pyörittely: onhan tässä melkoinen ”kumman Emily valitsee” ja ”saako Emily sen, kenet valitsee”-asetelma, mutta täytyy sanoa, ettei kumpikaan miehistä näin nykypäivän aikuislukijan näkökulmasta näytä varsinaisesti miltään kultakimpaleelta – ehkä Emilyn olisikin kannattanut valita vapaa taiteellinen ura.
Toisaalta en ihmettele, että lopetus on houkutellut myöhempiä kirjailijoita jatkamaan kirjan lopputilanteesta omilla tulkinnoillaan. Kaisa Rannan uusi suomennos on joka tapauksessa oivallinen.