Take a photo of a barcode or cover
delirianoemi's review against another edition
2.0
Pocas veces no me han gustado los libros que me han dado para leer en el colegio, y esta es una de esas ocasiones. Logré encontrar cierta belleza en la forma en que se entrelazaban las temporalidades, pero al fin y al cabo la historia me dejo bastante indiferente, además de con un dolor de cabeza. La verdad es que me faltó leer las últimas 20 páginas, pero creo que no me he perdido de mucho, así que ahora que he rendido mi prueba lo doy por leído.
angelabuck's review against another edition
challenging
reflective
sad
slow-paced
- Plot- or character-driven? A mix
- Strong character development? It's complicated
- Loveable characters? No
- Diverse cast of characters? No
- Flaws of characters a main focus? Yes
4.0
ratko_radeta's review against another edition
4.0
У овом Деретином издању су обједињени кратки роман "Педро Парамо" и збирка прича "Долина у пламену", те их прочитах одједном и морам рећи да су ми се приче више допале.
Хуан Рулфо је, кажу многобројни интернет извори, један од зачетака магичног реализма, тако да овде имамо све оно на шта смо од магичних реалиста и навикли - снолику, магичну атмосферу, ликове истих или сличних имена, онеобичене обичне ствари, а све зачињено култом мртвих, који је у Мексику из неког разлога веома јак и дубоко прожима свакодневни живот.
С обзиром да о историји Мексика знам само пар оскудних информација, осећам да ми измиче историјски значењски слој, који је посебно наглашен у појединим причама. Волео бих да је преводилац укључио више фуснота у текст, али и без тога, може се уживати у читању.
Хуан Рулфо је, кажу многобројни интернет извори, један од зачетака магичног реализма, тако да овде имамо све оно на шта смо од магичних реалиста и навикли - снолику, магичну атмосферу, ликове истих или сличних имена, онеобичене обичне ствари, а све зачињено култом мртвих, који је у Мексику из неког разлога веома јак и дубоко прожима свакодневни живот.
С обзиром да о историји Мексика знам само пар оскудних информација, осећам да ми измиче историјски значењски слој, који је посебно наглашен у појединим причама. Волео бих да је преводилац укључио више фуснота у текст, али и без тога, може се уживати у читању.
anyajulchen's review against another edition
5.0
Los cuentos y la novela son arte puro. No lo voy a superar.
olicavanna's review against another edition
dark
mysterious
medium-paced
- Plot- or character-driven? Character
- Loveable characters? No
- Diverse cast of characters? It's complicated
- Flaws of characters a main focus? Yes
3.5
marianacastroe8's review against another edition
4.0
Intrigante manera de narrar con murmullos la historia de un pueblo olvidado y fantasma. Rulfo nos lleva a la frontera fantástica entre la vida y la muerte.
lukija's review
4.0
Juan Rulfo on meksikolaisen kirjallisuuden iso nimi. Hän julkaisi 1950 -luvulla novellikokoelman ja yhden pienoisromaani ja sen jälkeen "vaikeni". Hänen työnsä ovat vaikuttaneet muihin Latinalaisen Amerikan myöhempiin kirjailijoihin, joista kokoelman suomentanut Tarja Roinila mainitsee Garbriel Garcia Márquezin.
Rulfon novellit ja pienoisromaani Pedro Paramo ovat armotonta, karua ja tylyä sisällöltään. Ei siis mitään jännittävää ja mukaansa tempaavaa hyvän mielen kirjallisuutta. Rulfon maailmassa ihminen on paha, korruptoitunut, pahoinvoiva, onneton, tyhmän ylpeä ja niin edelleen. Olosuhteet ovat köyhät, karut ja väkivaltaiset. Koin lukeneeni myös miehisiä tarinoita miehistä. Teemoiksi tai aiheiksi voisi nostaa esimerkiksi uskonnon, kunnian, väkivallan, köyhyyden, osattomuuden, nälän, kurjuuden, elintilan ja ajattelun suppeuden, sisällissodan ja maaseutukylien kohtalot ja ihmisten kohtalot noissa kylissä. Onni on hetkessä ja muuten ei voi kuin odottaa kuolemaa ja todennäköistä kiirastulta tai helvettiä kuoleman jälkeen. Rakkaudettomuus on läsnä ja silloin kun näin tarinoissa rakkautta oli se pakotettu piiloon, hävettävää ja hetkittäin hellän inhimillistä. Pienoisromaanissa oli paikoin kauhun tunnelma ja yliluonnollisuutta. Kuolleiden äänet ja haamut tuottivat ääniä, keskusteluja, kertomuksia ja elämää kylään. Kosto, kunnia, valta ja uskonto sekä maagisen realismin ituja.
Kirjan maailma on kaukana omasta ajastani ja todellisuudestani. Tästä johtuen kirjaa oli kiinnostava lukea. Mietin 1950 -lukua ja Meksikoa. Tiedän siitä todella vähän. Mietin kertoiko kirja todenmukaisesti ajasta tai kenties enemmän sen eetoksesta, kirjailijan itsensä kokemana tai näkemänä tai tulkitsemana? Miten tätä kirjaa luetaan ja (oletan) opetetaan ja kerrotaan nykyajan Meksikossa?
Kaikesta karuudesta ja tylyydestään huolimatta kirja oli lukemisen arvoinen. Koin, että kirjassa ihmisyys oli riisuttu ytimeensä ja paljastettuna se taistelee olemassaolostaan.
Rulfon novellit ja pienoisromaani Pedro Paramo ovat armotonta, karua ja tylyä sisällöltään. Ei siis mitään jännittävää ja mukaansa tempaavaa hyvän mielen kirjallisuutta. Rulfon maailmassa ihminen on paha, korruptoitunut, pahoinvoiva, onneton, tyhmän ylpeä ja niin edelleen. Olosuhteet ovat köyhät, karut ja väkivaltaiset. Koin lukeneeni myös miehisiä tarinoita miehistä. Teemoiksi tai aiheiksi voisi nostaa esimerkiksi uskonnon, kunnian, väkivallan, köyhyyden, osattomuuden, nälän, kurjuuden, elintilan ja ajattelun suppeuden, sisällissodan ja maaseutukylien kohtalot ja ihmisten kohtalot noissa kylissä. Onni on hetkessä ja muuten ei voi kuin odottaa kuolemaa ja todennäköistä kiirastulta tai helvettiä kuoleman jälkeen. Rakkaudettomuus on läsnä ja silloin kun näin tarinoissa rakkautta oli se pakotettu piiloon, hävettävää ja hetkittäin hellän inhimillistä. Pienoisromaanissa oli paikoin kauhun tunnelma ja yliluonnollisuutta. Kuolleiden äänet ja haamut tuottivat ääniä, keskusteluja, kertomuksia ja elämää kylään. Kosto, kunnia, valta ja uskonto sekä maagisen realismin ituja.
Kirjan maailma on kaukana omasta ajastani ja todellisuudestani. Tästä johtuen kirjaa oli kiinnostava lukea. Mietin 1950 -lukua ja Meksikoa. Tiedän siitä todella vähän. Mietin kertoiko kirja todenmukaisesti ajasta tai kenties enemmän sen eetoksesta, kirjailijan itsensä kokemana tai näkemänä tai tulkitsemana? Miten tätä kirjaa luetaan ja (oletan) opetetaan ja kerrotaan nykyajan Meksikossa?
Kaikesta karuudesta ja tylyydestään huolimatta kirja oli lukemisen arvoinen. Koin, että kirjassa ihmisyys oli riisuttu ytimeensä ja paljastettuna se taistelee olemassaolostaan.